Willem Janszoon
Nykymaailmassa Willem Janszoon on ollut ajankohtainen aihe, joka on kiinnittänyt yhteiskunnan huomion yleensä. Tekniikan ja globalisaation myötä Willem Janszoon:stä on tullut keskustelun ja keskustelun aihe useilla eri aloilla politiikasta tieteeseen, mukaan lukien kulttuuri ja viihde. Koska Willem Janszoon vaikuttaa edelleen elämäämme odottamattomilla tavoilla, on ratkaisevan tärkeää tutkia sen vaikutuksia ja seurauksia nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tarkastellaan lähemmin Willem Janszoon-ilmiötä ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämämme eri puoliin.
Willem Janszoon (tai Willem Jansz) (n. 1570 – 1630) oli hollantilainen merenkävijä. Hän oli ensimmäinen eurooppalainen, joka todistetusti kävi Australian mantereella. Tosin hän ei itse tiennyt käyneensä uudella tuntemattomalla mantereella, eli tässä suhteessa hänelle kävi kuten Kristoffer Kolumbukselle.
Janszoon lähti vuonna 1605 Duyfken -nimisellä laivalla tutkimaan Uuden Guinean etelärannikkoa. Hän seurasi rannikkoa aina 13. eteläiselle leveysasteelle saakka ja lähti sitten paluumatkalle. Matkan tuotto jäi vähäiseksi, sillä vihamieliset alkuasukkaat olivat estäneet löydettyjen alueiden tarkemman tutkimisen. Janszoon oli kuitenkin tietämättään tullut löytäneeksi Australian: hän ei ollut huomannut Uuden-Guinean ja Australian välistä Torresinsalmea vaan oli purjehtinut sen ohi luullen salmea lahdeksi. Näin Australiassa sijaitsevan Cape Yorkin niemimaan rannikko muuttui Janszoonin mielessä Uuden-Guinean rannikoksi.
On myös mahdollista, että Australian rannikolla kävi ennen Janszoonia espanjalaisia tai portugalilaisia löytöretkeilijöitä. Janszoon oli kuitenkin ensimmäinen Australian kävijä, jonka matkasta on luotettavaa historiallista näyttöä.
Australian retken jälkeen Janszoon loi uraa Hollannin Itä-Intian hallinnossa ja laivastossa. Hänet nimitettiin sekä kuvernööriksi että amiraaliksi.
Lähteet
- ↑ Remes, Mika: Autiomaa näännytti amatöörit. Tiede, , 2013. vsk, nro 5, s. 54–55. Sanoma Magazines.
| ||||||||||||||||||
