Yökerho
Nykymaailmassa Yökerho:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe. Olipa kyseessä tieteenala, poliittinen keskustelu tai arkielämä, Yökerho on kiinnittänyt niin asiantuntijoiden kuin kansalaisten huomion. Sen vaikutus yhteiskunnan eri osa-alueisiin tekee siitä analyysin ja pohdinnan arvoisen aiheen. Tässä artikkelissa tutkimme Yökerho:n eri ulottuvuuksia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Eri näkökulmien ja mielipiteiden kautta pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja edistämään syvempää ymmärrystä sen tärkeydestä ja seurauksista.
Yökerho on viihderavintola, jonka liiketoiminta tapahtuu ilta- ja yöaikaan.
Yökerhojen toimintakonsepti on yhdistää alkoholin anniskelu tanssimiseen ja tarjota asiakkaille ajoittain myös elävää musiikkia sekä viihde-esityksiä. Yökerhot profiloituvat tiloissa soivien musiikkityylien lisäksi myös sijaintinsa sekä asettamiensa ikärajojen ja pääsymaksujen kautta.
Monissa kielissä yökerhot ovat nimeltään disco tai discothèques (ransk. discothèque; saks. Disko tai Tanzveranstaltungen). Japanin kielessä disco viittaa vanhempaan, pienempään, ei niin suosittuun paikkaan, kun taas club viittaa viimeisimpään, suurempaan, suositumpaan paikkaan. Klubi-termiä (engl. club tai nightclub) on käytetty 1990-luvun puolivälistä brittienglannissa ja sen jälkeen myös muualla Euroopassa.
Kirjallisuutta
- Esko, Iina ja Nives, Matti: DJ-kirja: Näkökulmia suomalaiseen DJ-kulttuuriin. Helsinki: Iina Esko Foto & Image, 2013. ISBN 978-952-93-3230-4.
- Nykyri, Tuija: Naiseuden naamiaiset: Nuoren naisen diskoruumiillisuus. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, nykykulttuurin tutkimusyksikkö, 1996. ISBN 951-34-0752-7.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yökerho Wikimedia Commonsissa
- Hanna Hantula: Tutkija: Bilettäminen on sosiaalisuuden janoa. Yle uutiset 11.9.2014.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||