Yasunari Kawabata
Nykyään Yasunari Kawabata on teema, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Ajan mittaan Yasunari Kawabata on osoittanut merkityksensä akateemisella, ammatillisella ja sosiaalisella alalla ja motivoi asiantuntijoita syventämään opintojaan. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja näkökulmia, jotka liittyvät Yasunari Kawabata:een, tavoitteenamme tarjota kattava ja päivitetty näkemys aiheesta. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan tutkimme, kuinka Yasunari Kawabata on kehittynyt vuosien varrella ja kuinka se on edelleen kiinnostava ja tutkimuksen lähde nykyään.
| Yasunari Kawabata | |
|---|---|
| 川端 康成 | |
 Kawabata vuonna 1938 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. kesäkuuta 1899 Osaka, Japanin keisarikunta |
| Kuollut | 16. huhtikuuta 1972 (72 vuotta) Zushi, Japani |
| Kansalaisuus | Japani |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Palkinnot | |
|
|
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
|
|
Yasunari Kawabata (jap. 川端 康成, Kawabata Yasunari, 14. kesäkuuta 1899 Osaka – 16. huhtikuuta 1972 Zushi) oli japanilainen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1968.
Kawabatan vanhemmat kuolivat hänen ollessaan lapsi ja hänen isoisänsä kasvatti hänet maaseudulla. Hän opiskeli Tokion yliopistossa vuosina 1920–1924.
Kawabatan proosa on niukkaa ja runollista. Kawabata oli Japanin Pen-klubin puheenjohtaja ja edisti japanilaisen kirjallisuuden käännöksiä länsimaisille kielille. Hän kirjoitti tekstinsä seisoma-asennossa. Vuonna 1953 Kawabatasta tuli Japanin taideakatemian jäsen.
Kawabata tuomitsi itsemurhat Nobel-palkintopuheessaan, mutta silti itse mahdollisesti teki itsemurhan neljä vuotta myöhemmin vuonna 1972. Itsemurhaan ryhtyminen saattoi johtua hänen ystävänsä, japanilaiskirjailija Yukio Mishiman itsemurhasta, josta Kawabatan sanottiin nähneen painajaisia yli 300 kertaa peräkkäin. Lisäksi Kawabatan terveys oli jo pitkään ollut huono, sillä hän kärsi Parkinsonin taudista. Kawabatan leski ja läheiset ystävät eivät ole kuitenkaan hyväksyneet ajatusta itsemurhasta. He katsovat, että kuolema oli onnettomuus. Tätä tukee se, ettei Kawabata jättänyt minkäänlaista viestiä läheisilleen.
Suomennettuja teoksia
- Kioto. (Koto, 1962.) Keltainen kirjasto 87. Suomentanut Eeva-Liisa Manner. Tammi, 1968.
- Tuhat kurkea (Senbazuru, 1949–1952). Keltainen kirjasto 70. Suomentanut Eeva-Liisa Manner. Tammi, 1965.
- Vuoren jyly (Yama no oto, 1949–1954). Keltainen kirjasto 110. Suomentanut Eeva-Liisa Manner. Tammi, 1973.
- Kämmenenkokoisia tarinoita (Tenohira no shōsetsu, 1972/1988). Keltainen kirjasto 309. Suomentanut Kai Nieminen. Tammi, 1998.
- Lumen maa (Yukiguni, 1935–1937). Keltainen kirjasto 16. Suomentanut Yrjö Kivimies. Tammi, 1958.
Lähteet
- ↑ a b c d The Nobel Prize in Literature 1968 (elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. (englanniksi)
- ↑ Liukkonen, Petri: Yasunari Kawabata Authors' Calendar. Viitattu 26.7.2015.(englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yasunari Kawabata Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
