Yksinhuoltaja

Artikkelissa, jonka otsikko on Yksinhuoltaja, tutkimme täysin tätä kiehtovaa aihetta/henkilöä/päivämäärää, joka on kiinnittänyt monien huomion vuosien varrella. Yksinhuoltaja on jättänyt historiaan lähtemättömän jäljen yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan ​​populaarikulttuuriin. Kattavan analyysin avulla tarkastelemme Yksinhuoltaja:n olennaisimpia ja kiistanalaisimpia puolia ja tarjoamme ainutlaatuisen ja rikastuttavan näkökulman tähän ilmiöön/henkilöön/päivämäärään. Liity kanssamme tälle löytö- ja oppimismatkalle, joka epäilemättä johtaa meidät ymmärtämään ja arvostamaan paremmin Yksinhuoltaja:n merkitystä nykymaailmassa.

Tämä artikkeli kertoo lapsia yksin huoltavista henkilöistä. "Yksihuoltaja" on ollut myös Yhden Vanhemman Perheiden Liiton julkaiseman lehden nimi.

Yksinhuoltaja on perheen ainoa huoltaja. Huoltaja on lapsesta huolehtiva henkilö, joka on yleensä tämän vanhempi, mutta voi olla myös joku muu henkilö, jolle lapsen huolto on valtuutettu. Lapsen vanhempi ja huoltaja eivät siis tarkoita samaa asiaa. Huoltajalla on lain mukaan velvollisuus taata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksiöllisten tarpeiden, taitojen ja toivomusten mukaisesti. Huoltaja on vastuussa lapsen hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja huolenpidosta. Huoltaja päättää myös lapseen kohdistuvista yhteiskunnallisista toimista, kuten koulutuksesta, terveydenhoidosta, vakaumuksellisuudesta, nimen ja asuinpaikan vaihtamista koskevista seikoista sekä tiedonsaantioikeuksista. Yhteishuoltajuudessa molempien huoltajien on tehtävä päätökset yhdessä.

Suomessa avioerotilanteen käsittelyssä oikeudessa ei automaattisesti määrätä huoltajuutta pääasiallisesti vain toiselle vanhemmista, vaan vanhemmat toimivat yhteishuoltajina, joista toinen toimii lapsen lähivanhempana ja ensisijaisena hoitajana. Yksinhuoltajuus määräytyy tilanteessa, jossa toinen vanhemmista ei kykene toimimaan huoltajana tai yhteishuoltajana toisen huoltajan kanssa. Huoltajuus riitautetaan toisen tai molempien vanhempien toimesta, tai kunnan sosiaalitoimen taholta, ja päätetään oikeudessa.

Lapsen huollosta on säädetty laki "Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361" Tässä laissa käsitellään mm. huoltajan vastuita ja velvollisuuksia, yhteishuoltajuutta, olosuhteita, joissa huoltajuus voidaan määrätä vain toiselle lapsen vanhemmista tai joissa huoltajaksi voidaan määrätä joku muu, kuin lapsen vanhempi, sekä tapaamisoikeutta.

Lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta taikka jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempiensa luona. Elatusavun määrä ja sen suorittamistapa vahvistetaan sopimuksella tai tuomiolla.

Perhe-väestön osuus, joissa on yksinhuoltajaäiti, oli noin 21,5 % kaikista perheistä vuonna 2019. Perhe-väestön osuus, joissa on yksinhuoltajaisä, oli samana tarkasteluaikana noin 4,7 % kaikista perheistä.

Aikaisemmin aviottomat lapset ja avioerot ovat olleet tabuja ja niihin liittyi stigmaa. Yksinhuoltaja voi olla myös leski.

Katso myös

Lähteet

  1. yksinhuoltaja. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830361
  3. Tilastokeskus Perhe 2019: Pikkulapsiperheiden määrä vähentynyt lähes viidenneksellä 2010-luvulla 22.5.2020. Tilastokeskus.

Aiheesta muualla