Yliopistonkatu (Turku)
Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Yliopistonkatu (Turku):n vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Yliopistonkatu (Turku) on ollut kiinnostava ja keskustelunaihe vuosikymmeniä, ja sen vaikutus ulottuu useille alueille politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja teknologiaan. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla, kuinka Yliopistonkatu (Turku) on muokannut käsityksiämme, käyttäytymistämme ja suhteitamme nykymaailmassa. Lisäksi käsittelemme seurauksia ja haasteita, joita Yliopistonkatu (Turku) tuo tulevaisuudelle, ja kuinka sen kehitys jatkaa ihmiskunnan kulkua.
Yliopistonkatu (ruots. Universitetsgatan) on Turun ruutukaava-alueella sijaitseva, Aurajoen suuntaisesti kulkeva 1,5 kilometriä pitkä katu, joka alkaa Kutomonkadulta ja päättyy Koulukatuun.
Vuodesta 2001 lähtien Yliopistonkadun Aurakadun ja Humalistonkadun välinen noin neljänsadan metrin pituinen osa on ollut kävelykatua. Nykyisen kävelykadun alue on toiminut Turun joulukatuna vuodesta 1948 lähtien. Yliopistonkadun varrella sijaitsee myös Turun Kauppatori.
Historia
Yliopistonkatu on yksi Carl Ludvig Engelin Turun palon jälkeen suunnitteleman asemakaavan kaduista. Katu tunnettiin aiemmin nimellä Venäjän Kirkkokatu sen varrella sijaitsevan Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkon mukaan. Helmikuussa 1924 katu nimettiin Yliopistonkaduksi sen varrella sijaitsevassa entisen Hotelli Phoenixin rakennuksessa vuodesta 1922 toimineen Turun yliopiston mukaan. Muita vaihtoehtoja kadun nimeksi olivat Kustaa Aadolfin katu ja Vapaudenkatu, mutta Yliopistonkatu vei voiton. Yliopiston muutettua Ryssänmäelle vuonna 1955 nimistötoimikunnalle on tehty aloitteita Yliopistonkadun muuttamiseksi muun muassa Mannerheiminkaduksi, Leningradinkaduksi tai Göteborginkaduksi. Nimi on kuitenkin säilynyt ennallaan.
Rakennuksia
Yliopistonkadun varrella sijaitsevat muiden muassa seuraavat rakennukset:
- Turun ortodoksinen kirkko
- Frithiof Strandellin suunnittelema Priman talo, jossa ovat toimineet mm. Uusi Aura -lehti ja Turun ensimmäinen elokuvateatteri Maailman Ympäri.
- Hansakortteli, kauppakeskus.
- Erik Bryggmanin vuonna 1938 suunnittelema Vakuutusyhtiö Sammon funktionalistinen entinen pääkonttorirakennus Yliopistonkadun ja Puolalankadun kulmassa; rakennuksessa sijaitsee nykyisin Turun kaupunginkanslia.
- Stockmannin Turun-tavaratalo
- Erik Bryggmanin suunnittelemat rakennukset Hospits Betel -hotelli (1929) ja Asunto-osakeyhtiö Atrium (1927)
- Kivikukkaro, liikerakennus, jossa toimii Tokmanni ja K-Supermarket. Rakennuksessa toimi vuoteen 2016 asti Anttila-tavaratalo.
Julkisia taideteoksia ja muistomerkkejä
Turun kaupunkikuvassa näkyy useita taideteoksia, patsaita ja muistomerkkejä. Yliopistonkadulla sijaitsevat seuraavat julkiset taideteokset:
- Barcarola, Ukri Merikannon teräksestä ja dioriitista valmistettu yli kolmimetrinen veistos.
- Europe, Jits Bakkerin pronssiveistos Yliopistonkadun alkupäässä Aurajoen rannassa.
- Lapset on Anja Ahon veistos Kasinonkulman aukiolla.
- Onnenhevonen on Rafael Saifulinin veistos kävelykadulla. Taiteilija kertoo, että Onnenhevosta kannattaa koskettaa, sillä se tuo koskettajalle ylimääräisen annoksen onnea.
- Turun yliopiston entisen paikan muistoreliefi
Lähteet
- ↑ Kadun lämpöä askelten alle. Turun Sanomat, 16. syyskuuta 2001.
- ↑ Turun oma joulukatu turku.fi.
- ↑ Kupila, Sanna; Söderström, Marita; Perälä, Tauno: Turun katuja ja toreja, s. 416. Suomen Museokeskus, 2011. ISBN 978-951-595-150-2.
- ↑ Kari Immosen aliokirjoitus, Kulttuuripääkaupunki 2011 -sarja: Kulttuuripääkaupunki auttaa näkemään asiat toisin Turun Sanomat. 18.12.2005. Arkistoitu 16.5.2018. Viitattu 16.5.2018.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yliopistonkatu (Turku) Wikimedia Commonsissa
