Tässä artikkelissa tutkimme Zákynthoksen merikansallispuisto:een liittyviä keskeisiä näkökohtia ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Zákynthoksen merikansallispuisto:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla sen alkuperästä nykypäivän merkitykseen. Näillä sivuilla analysoimme yksityiskohtaisesti, kuinka Zákynthoksen merikansallispuisto on kehittynyt ajan myötä ja miten se on vaikuttanut ihmisiin, instituutioihin ja yhteisöihin ympäri maailmaa. Lisäksi tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Zákynthoksen merikansallispuisto:stä sekä sen tärkeydestä nykyisessä kontekstissa. Valmistaudu uppoutumaan Zákynthoksen merikansallispuisto:n kiehtovaan maailmaan ja löydä kaikki tämän erittäin tärkeän aiheen takana!
Marathonísin saari.
Sijainti | |
---|---|
Lähin kaupunki | |
Pinta-ala |
13 500 ha |
Nimi alkuperäiskielellä |
Εθνικό Θαλάσσιο Πάρκο Ζακύνθου |
---|---|
Tyyppi |
Kansallispuisto, merensuojelualue |
Perustettu |
1999 |
Zákynthoksen merikansallispuisto (kreik. Εθνικό Θαλάσσιο Πάρκο Ζακύνθου, Ethnikó Thalássio Párko Zakýnthou) on merikansallispuisto Zákynthoksen saarella ja sen läheisillä merialueilla Jooniansaarilla läntisessä Kreikassa.
Zákynthoksen merikansallispuisto on perustettu vuonna 1999. Suojelualue perustettiin erityisesti uhanalaisten valekarettikilpikonnien (Caretta caretta) suojelemiseksi. Toinen merkittävä uhanalainen eläinlaji alueella on munkkihylje (Monachus monachus). Alueen uhanalaisiin kasvilajeihin kuuluu hietamerinarsissi (Pancratium maritimum).
Merikansallispuiston pinta-ala on noin 13 500 hehtaaria. Tästä noin 3 600 hehtaaria on maa-aluetta ja loput merialuetta. Kansallispuisto käsittää Laganáksenlahden Zákynthoksen eteläpuolella rantoineen, lahdessa olevat Kalonísin ja Marathonísin saaret sekä kauempana Zákynthoksen eteläpuolella sijaitsevat Strofadien saaret.