Šoorit
Tässä artikkelissa tutkimme Šoorit:n eri puolia ja tarkastelemme sen tärkeyttä, vaikutuksia ja merkitystä _var2-kentässä. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Šoorit on ollut perustavanlaatuinen rooli _var3:ssa, vaikuttaen suuresti _var4:ään. Tämän analyysin aikana tarkastelemme erilaisia näkökulmia, jotka ovat tulleet esiin Šoorit:n ympärillä, ottaen huomioon sen vaikutukset _var5:een ja sen vaikutukset _var6:een. Tarkastellaan kriittisesti ja yksityiskohtaisesti Šoorit:n oleellisimpia puolia ja selvitetään sen yhteydet _var7:n kanssa ja sen mahdollisuudet _var8:lle. Tällä matkalla pyrimme laajentamaan ymmärrystä Šoorit:stä ja sen vaikutuksista nykymaailmaan.
| Šoorit | ||||
|---|---|---|---|---|
 Šoorien lippu. |
||||
| Väkiluku | 12 888 (2010) | |||
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||
| Kielet | šoori, venäjä | |||
| Uskonnot | ortodoksisuus, šamanismi, animismi | |||
Šoorit (ven. Шорцы) ovat pääasiassa Kemerovon alueella Venäjän Länsi-Siperiassa elävä turkkilainen kansa. 1600-1700-luvun asiakirjoissa heistä käytettiin myös nimiä Kuznetskin tataarit, Kondoman tataarit ja Mra-Sun tataarit. 1600-luvun loppupuolelta lähtien šooreja alettiin käännyttää ortodoksiseen uskoon, mutta šamanismi ja animismi säilyivät pitkään tärkeinä osina perinteistä kulttuuria .
Useimmat šoorit asuvat Tom-joen sivujokien Kondoman ja Mra-Sun varsilla. Tätä aluetta on perinteisesti kutsuttu nimellä Vuori-Šooria. Šooreja asuu myös Hakassiassa ja Altain tasavallassa. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä eli 12 888 šooria. Šoorit puhuvat omaa šoorin kieltään sekä valtakieltä venäjää.
Šoorien kansa muodostui turkkilaisten, ugrilaisten, samojedilaisten ja ketiläisten heimojen sekoittuessa. Heidän perinteinen kulttuurinsa oli samankaltainen kuin pohjois-altailaisilla ja hakasseilla. Šoorit saivat toimeentulonsa pääasiassa metsästyksestä, kalastuksesta, vähäisestä viljelystä sekä sembramännyn siementen poiminnasta. Sepän taidot sekä rautamalmin louhinta ja sulattaminen olivat myös tärkeitä elinkeinoja (tästä nimi seppä-tataarit).
Šoorien elämäntapa muuttui merkittävästi vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen. Monista tuli taitavia karjankasvattajia, viljelijöitä tai teollisuuden työntekijöitä.
Ympäristöaktivisti Alexander Arbatšakov voitti Whitley-palkinnon työstään šoori-yhteisöjen säilyttämiseksi.
Lähteet
- ↑ The Red Book of the peoples of the Russian Empire
- ↑ Russian Census 2010: Population by ethnicity (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Whitley Award winners (Arkistoitu – Internet Archive)