Årjäng
Tässä artikkelissa tutkimme Årjäng:n aihetta ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Årjäng on ollut ratkaisevassa roolissa jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla syntymisestään nykyiseen kehitykseensä. Tämän analyysin aikana tarkastelemme eri näkökohtia, jotka muodostavat Årjäng:n, sekä sen vaikutusta kulttuuriin, talouteen ja teknologiaan. Lisäksi käsittelemme myös Årjäng:een liittyviä eettisiä ja sosiaalisia vaikutuksia sekä mahdollisia tulevaisuuden näkymiä. Monitieteisen lähestymistavan avulla tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan kuvan Årjäng:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa.
| Årjäng | |
|---|---|
  Årjäng |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Värmlannin lääni |
| Maakunta | Värmlanti |
| Kunta | Årjängin kunta |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 4,10 km² |
| Väkiluku | 3 228 |
| – Väestötiheys | 787,3 as./km² |
Årjäng on taajama ja entinen kauppala Länsi-Ruotsissa. Årjäng sijaitsee Värmlannin läänissä ja Värmlannin historiallisessa maakunnassa. Nykyään Årjäng on samannimisen Årjängin kunnan keskustaajama. Vuonna 2010 taajamassa oli 3 228 asukasta. Taajama sijaitsee E18-tien varrella noin 30 kilometrin päässä Norjan rajalta. Värmlannin läänin pääkaupunkiin Karlstadiin on matkaa 100 kilometriä
Historiaa
Vuonna 1540 Årjängin nimi kirjoitettiin muodossa Argenge. Tässä sanassa on muinaisruotsin genetiivi sanasta å (suom. joki), mikä viittaa Silbodalsälveniin. Morfeemi gänge viittaa sanaan "gångväg" (suom. "kävelytie"), millä tarkoitettiin kulkureittiä joen yli.
Årjäng ja Årjängin kunnan tienoo kuuluvat Ruotsin ja Norjan väliseen metsäseutuun, jossa on paljon järviä ja koskia. 1200-luvulla islantilainen historioitsija Snorre Sturlasson kuvaili näitä seutuja peikkojen ja noitien hallitsemiseksi, joten tarpeettomia pysähdyksiä alueella piti välttää.
Årjäng sijaitsee entisen Silbodalin maalaiskunnan alueella. Vuonna 1924 kyseiseen kuntaan perustettiin Årjängin taajaväkinen yhdyskunta. Vuonna 1941 se erotettiin Årjängin kauppalaksi. Nykyisin Årjäng kuuluu samannimiseen Årjängin kuntaan.
Seurakunnan nimenä on koko ajan ollut Silbodal, joten kirkkoakin sanotaan Silbodalin kirkoksi. Se on vihitty käyttöön vuonna 1859.
Nähtävyyksiä
Årjäng on tunnettu "Årjängstrollet"-nimisestä patsaasta, joka aiemmin sijaitsi torilla paikkakunnan keskustassa. Sylissään tämä peikko pitää parveketta, joka on toiminut esiintymislavana. Årjängissä on myös ravirata. Raviradan vieressä sijaitsee vuonna 1998 perustettu Nordiska travmuseet -ravimuseo, joka on ainoa lajissaan Euroopassalähde?.
Årjängissä on myös hotelli, keilahalli, Systembolagetin toimipaikka, useita ravintoloita ja Sommarvikin retkeilypaikka. Lähistöllä sijaitsee kuva- ja muotoilutaiteilijoita kouluttava Kyrkerudin kansanopisto.
Alueen järvet ja kosket liittyvät Dalslandin kanavan sulkujärjestelmään. Sulkujen kautta on mahdollista purjehtia Årjängistä Arvikaan, Göteborgiin ja Tukholmaan.
-
Årjängin kauppalan entinen vaakuna.
Väestönkehitys
Lähteet
- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
- Årjängin kunnan kotisivut
- Nordiska travmuseet
- Årjängs kommuns bildbank (Arkistoitu – Internet Archive)
- Årjängsportalen
| Arvika • Charlottenberg (Edan kunta) • Filipstad • Forshaga • Grums • Hagfors • Karlstad • Kil • Kristinehamn • Munkfors • Skoghall (Hammarön kunta) • Storfors • Sunne • Säffle • Torsby • Årjäng |
| Katso myös: Luettelo Ruotsin taajamista • Luettelo Ruotsin kunnista |