Şamaxı

Nykymaailmassa Şamaxı:stä on tullut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Olipa kyseessä henkilökohtainen, sosiaalinen tai globaali, Şamaxı on saavuttanut merkittävän merkityksen ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Sen vaikutukset tuntuvat eri aloilla, niin politiikassa, taloudessa, kulttuurissa tai tekniikassa. Şamaxı:stä on tullut keskeinen elementti päätöksenteossa ja toiminnan määrittelyssä yksilön ja kollektiivin tasolla. Tässä artikkelissa tutkimme Şamaxı:n merkitystä ja vaikutusta nykyisessä yhteiskunnassamme sekä keskustelemme aiheeseen liittyvistä eri näkökulmista ja lähestymistavoista.

Şamaxı
Şamaxı. Engelbert Kämpferin 1700-luvulla julkaistu kaiverrus.
Şamaxı. Engelbert Kämpferin 1700-luvulla julkaistu kaiverrus.
vaakuna
vaakuna

Şamaxı

Koordinaatit: 40°37′49″N, 48°38′29″E

Valtio  Azerbaidžan
Piiri Şamaxı
Väkiluku (2010) 38 500









Şamaxı (ven. Шемаха́, Šemaha) on kaupunki Azerbaidžanissa. Se sijaitsee Kaukasuksen pääjonon kaakkoisella reuna-alueella 122 kilometriä Bakusta länteen. Kaupunki on Şamaxın piirin keskus. Sen kautta kulkee Bakusta Tbilisiin johtava M1-valtatie. Asukkaita on 31 700 henkeä (vuonna 2010).

Şamaxı on yksi Azerbaidžanin vanhimmista kaupungeista. 800–1500-luvuilla se oli Širvan-šaahien valtakunnan pääkaupunki sekä merkittävä kaupan, käsityöammattien, arkkitehtuurin ja taiteen keskus. Mongolit valloittivat ja hävittivät kaupungin vuonna 1222. 1700-luvun puolivälissä siitä tuli Širvanin (Şamaxın) kaanikunnan pääkaupunki. Vuonna 1805 alue liitettiin Venäjään.

Vuonna 1840 kaupungista tuli Kaspian alueen ja vuonna 1846 Şamaxın läänin hallinnollinen keskus. Vuoden 1859 maanjäristyksen jälkeen lääninhallinto siirrettiin Bakuun. Myöhemmin kaupunki oli Bakun lääniin kuuluneen kihlakunnan keskus. 1800-luvun lopussa sen asukkaista 79 % oli azereja, 18 % armenialaisia ja 3 % venäläisiä.

Nykyään Şamaxı on maatalousalueen keskus. Kaupungissa toimii opettajakorkeakoulun osasto, valistusteknikumi sekä teollisuus- ja talousopisto. Lähistöllä sijaitsevat Nasir al-Din Tusille nimetty observatorio ja Pirqulun luonnonpuisto. Kaupungin muinaiset rakennukset ovat tuhoutuneet lukuisissa maanjäristyksissä. Säilyneistä nähtävyyksistä huomattavimpia ovat 700–1400-luvuilla rakennettu perjantaimoskeija ja Yeddi gümbəzin mausoleumiryhmä. Kaupungissa on kotiseutumuseo ja runoilija Sabirin kotimuseo.

  • Kaupungin perjantaimoskeija (perustettu 743-744 jaa.)
    Kaupungin perjantaimoskeija (perustettu 743-744 jaa.)
  • Tähtitieteellinen observatorio.
    Tähtitieteellinen observatorio.

Lähteet

  1. ↑ a b Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 29, s. 378. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1978.
  2. ↑ World Gazetteer: Azerbaijan: largest cities and towns and statistics of their population world-gazetteer.com. Viitattu 1.3.2011. (englanniksi)
  3. ↑ Entsiklopeditšeski slovar Brokgauza i Jefrona (CD-rom). Moskva: Adept, 2002 (alkuperäisjulkaisu 1890–1907).

Aiheesta muualla

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot