Aavasaksa
Nykymaailmassa Aavasaksa:stä on tullut yhä tärkeämpi. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella alalla, Aavasaksa:stä on tullut keskeinen elementti, joka antaa sävyn elämämme eri osa-alueille. Ajan myötä Aavasaksa:n merkitys on kasvanut, mikä on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja merkittäviä muutoksia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Aavasaksa:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan ja analysoimme sen vaikutuksia, haasteita ja mahdollisuuksia. Lisäksi tutkimme, miten Aavasaksa on kehittynyt ajan myötä, sekä sen vaikutusta moniin nykyajan elämän osa-alueisiin.
Aavasaksa on vaara Ylitornion kunnassa Tornionjoen varrella 70 kilometrin päässä Torniosta ja noin viiden kilometrin päässä Ylitornion keskustasta pohjoiseen. Sen korkeus on 242 metriä merenpinnasta, ja se on selvästi lähiseudun vaaroja korkeampi. Aavasaksa on vanhastaan ollut tunnettu maisemanähtävyys ja näköalapaikka, ja se on yksi ympäristöministeriön valitsemista 27 virallisesta Suomen kansallismaisemasta.
Historiaa
Aavasaksan rinteillä on näkyvissä jääkauden jälkeisen, Saksasta Lappiin ulottuneen Ancylusjärven muinaista huuhtoutunutta rantakivikkoa. Aavasaksa-nimen oletetaan saaneen alkunsa saksalaisten hansakauppiaiden ylläpitämistä kulttuurisuhteista. Kuitenkin todennäköisempää nimen juontuvan huomattavasti vanhemmalta ajalta, ja jopa saamenkielestä.
Ranskan tiedeakatemia teki Pierre Louis Moreau de Maupertuis’n johdolla geofysikaalisia mittauksia Aavasaksalla vuosina 1736–1737. Aavasaksa oli myös Struven ketjun yksi mittauskohde 1800-luvun alkupuoliskolla ja sellaisena nimetty Unescon maailmanperintökohteeksi.
Vapaa-ajan kohde
Aavasaksalla on lomakylä ja hiihtokeskus, kahvila ja näkötorni sekä vuonna 1882 rakennettu Keisarinmaja. Vaara tunnetaan Suomen eteläisimpänä pisteenä, jossa voidaan juhannuksena nähdä keskiyön aurinko. Varsinkin 1950- ja 1960-luvuilla siellä pidettiinkin vuosittain suuri juhannusjuhla, jonne saapui joka vuosi tuhansittain ihmisiä. Aavasaksalla on järjestetty myös Aawastock-rockfestivaaleja.
Lontoossa sijaitsevassa Harrodsin luksustavaratalon ravintoloissa ja kahviloissa myydään talon vetenä aavasaksalaista lähdevettä.
Tengeliön kylä
Tengeliö on Tornionjoen itärannalla lähellä Aavasaksan vaaraa sijaitseva kylä. Sen kautta kulkevat valtatie 21 ja Kolarin rata. Kylästä johtaa vuonna 1965 valmistunut kantatien 98 silta Tornionjoen yli Ruotsin Ylitornion keskustaan Matarenkiin. Kylässä on aikoinaan ollut myös rautatieasema, joka ei enää ole kaupallisen liikenteen käytössä.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Valkama, Jorma: Suomen soiden rakenne ja tutkimus sekä hyötykäyttö, s. 13–15. Rovaniemi: Geologian tutkimuskeskus, 2007.
- ↑ Ainionvaaran luontopolun opastaulu
- ↑ teoksessa Suomalainen paikannimikirja, 2007 https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
- ↑ http://personal.inet.fi/koti/sirola/index42.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Anna Mård: Pullovettä myydään luksushintaan Kaleva.fi. 11.8.2009. Kaleva Oy. Arkistoitu 14.12.2009. Viitattu 12.5.2010.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aavasaksa Wikimedia Commonsissa
- Retkipaikka.fi – Maisemia ja tunnelmia
- Ylen Elävä arkisto – Juhannusyö Aavasaksalla (video, 1946)
- Aavasaksa Ylitornion matkailusivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Maanmittauslaitos: Struven ketju
| ||||||||
