Nykymaailmassa Abiturientti on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja ihmissuhteisiin Abiturientti:stä on tullut keskeinen elementti, joka määrittää sävyn monille päätöksille ja toimille. Ajan myötä siitä on tullut tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostava kohde, joka on synnyttänyt keskusteluja, keskusteluja ja syvällisiä analyyseja, joissa pyritään ymmärtämään sen vaikutus ja laajuus. Tässä mielessä on olennaista käsitellä kattavasti ja yksityiskohtaisesti kaikkea, mitä Abiturientti sisältää, jotta saadaan selkeämpi ja täydellisempi näkemys sen vaikutuksesta nykyiseen yhteiskuntaan.
Abiturientti (lat. abire, lähteä pois, puhekielessä abi) on yleisesti käytetty nimitys lukion viimeisen vuoden opiskelijasta, ylioppilaskokelaasta. Abiturientti on yleensä ilmoittautunut suorittamaan ylioppilastutkinnon ja valmistuu ylioppilaaksi läpäistessään tutkinnon hyväksytysti.
Abiturienttien viimeiseen vuoteen kuuluu erilaisia perinteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi abiristeily, potkiaiset sekä penkinpainajaiset eli penkkarit, joita vietetään viimeisenä keväänä riippumatta siitä, valmistuuko keväällä vai syksyllä. Abiturientit käyvät penkinpainajaispäivänä heittelemässä karkkia kuorma-autoilla ajellen ympäri lähiseutua. Suomessa on ollut tapana liittää kuorma-auton kylkeen kyltti, jossa on usein pilakuva tai kannanotto.
Miespuolisesta abiturientista voidaan käyttää sanaa abiturus ja naispuolisesta sanaa abitura.
Abiturientti on johdannainen ylioppilastutkintoa tarkoittavasta sanasta abitur, joka niin ikään on johdettu edellä mainitusta latinankielisestä termistä. Ylioppilastutkintoa kutsutaan nimellä Abitur mm. Saksassa ja Liettuassa.