Acehin rauhanneuvottelut

Tänään aiomme sukeltaa Acehin rauhanneuvottelut:n kiehtovaan maailmaan. Muinaisista ajoista lähtien Acehin rauhanneuvottelut on ollut juonittelun, jännityksen ja keskustelun lähde. Olipa kyse sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen merkityksestä historiassa tai sen vaikutuksesta nykymaailmaan, Acehin rauhanneuvottelut on aina ollut näkyvällä paikalla ihmisten mielissä ja sydämissä. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Acehin rauhanneuvottelut:n tärkeyttä ja merkitystä, analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin ja syitä, miksi Acehin rauhanneuvottelut herättää edelleen kiinnostusta ja intohimoa nykyään. Valmistaudu siis uppoutumaan kiehtovaan matkaan Acehin rauhanneuvottelut:n historian, kulttuurin ja merkityksen kautta nykymaailmassa.

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Artikkeli isoilta osin vuoden 2006 asussa, toteutuma ja seuranta puuttuu täysin

Acehin rauhanneuvotteluja on Indonesian hallituksen ja GAM:in kanssa käyty 2000-luvulla useita kertoja Acehin konfliktin ratkaisemiseksi. Ensimmäisillä kerroilla Genevessä Henry Dunant -keskuksen välityksellä käydyistä neuvotteluista oli tuloksena Joint Agreement on a Humanitarian Pause in Acehiksi kutsuttu sopimus 12. toukokuuta 2000.

Henry Dunant -keskuksen välittämät rauhanneuvottelut 2000–2003

Joulukuun aselevosta yritykseen toukokuun 2003 rauhansopimukseksi

GAM:in ja Indonesian hallituksen välinen aselepo saatiin aikaan joulukuussa 2002 ja GAM lupasi aseistariisunnan vastineeksi autonomiasta tammikuussa 2003. Alueelle lähetettiin sveitsiläisen Henry Dunant -keskuksen 13 sekä 53 thaimaalaista ja filippiiniläistarkkailijaa, jotka jouduttiin vetämään pois 14. toukokuuta alkaen siksi, että Indonesia oli esittänyt uhkavaatimuksen GAM:lle uusista neuvotteluista.

Neuvottelut Tokiossa 14. toukokuuta–17. toukokuuta 2003 eivät johtaneet tuloksiin ja Indonesian presidentti julisti 18. toukokuuta sotatilan alkavaksi seuraavana päivänä. Viisi GAM:in neuvottelijaa vangittiin ja heidät tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin aktivismistaan.

Neuvottelut kariutuvat ja Indonesia hyökkää

Indonesian 19. toukokuuta prikaatikenraali Bambang Darmanon johdolla alkaneeseen sotilasoperaatioon oli varattu varoja noin 200 miljoonan dollarin arvosta, mistä tuli Indonesian kallein sotilasoperaation vuoden 1975 jälkeen, kun se otti haltuunsa Portugalista juuri itsenäistyneen Itä-Timorin. Noin 35 000 poliisia ja sotilasta hyökkäsi 5 000 GAM:in aktivistia vastaan. ITN:ää epäiltiin joukkosurmista.

22. toukokuuta Indonesian vahvisti joukkoja suojelemaan kouluja sekä varmistamaan Acehin itsenäisyysliike ja Exxon Mobilin kaasulaitoksen Lhokseumawessa.

Hyökkäykset 248 kouluun johtivat siihen, että 60 000 koululaisen koulutyö keskeytyi. GAM ja Indonesian armeija (ITN) syyttivät toisiaan. Acehin koulutoimesta vastaavan mukaan vuodesta 1979 alkaen Acehissa oli poltettu kouluja 700 kertaa. 23. toukokuuta järjestettiin Malesian Kuala Lumpurissa joukkomielenosoitus, missä vaadittiin Indonesiaa lopettamaan operaationsa ja vetäytymään.

Suomalainen kontakti ja Martti Ahtisaaren johtamat neuvottelut

Edellisen kerran GAM:n ja Indonesian hallituksen väliset neuvottelut katkesivat Tokiossa 2003. Neuvotteluja edelsi GAM:in viiden rauhanneuvottelijan pidätys. Indonesian presidentti Megawati Sukarnoputri julisti Acehiin sotatilan 19. toukokuuta 2003. Indonesian sotavoimista (TNI) ja kansallisen poliisin joukoista koostuva noin 35 000 miehen vahvuinen joukko jatkoi taistelua noin 5 000 GAM-sissiä vastaan. Vuosina 2000–2003 oli GAM:in ja Indonesian hallituksen välisten rauhanneuvottelujen välittäjänä toiminut itsenäinen sveitsiläinen Henry Dunant Centre for Humanitarian Dialogue (HDC) -järjestö. Osapuolet sopivat sen avustuksella ensin Acehin humanitaarisesta tauosta (2000) ja allekirjoittivat myöhemmin vihollisuuksien lopettamissopimuksena (CoHA) tunnetun aseleposopimuksen (9.12.2002). Vaikka aseleposopimus romahtikin muutamassa kuukaudessa eikä Tokiossa vielä löytynyt tahtoa ratkaista Acehin poliittista ongelmaa siviilikeinoin, jatkuivat hiljaiset, epäviralliset tunnustelut monella taholla.

Christensenin ansioksi voidaan katsoa ajatus neuvottelujen tuomisesta Suomeen presidentti Martti Ahtisaaren ja hänen johtamansa Crisis Management Initiativen välitykseen. Erityisen merkityksellistä oli rauhantunnusteluja tukeneen Susilo Bambang Yudhoyonon valinta Indonesian presidentiksi lokakuussa 2004 Jusuf Kalla varapresidenttinään. Indonesian hallitus salli Christensenin tavata viittä pitkiin vankeusrangaistuksiin tuomittua GAM:n neuvottelijaa tunnin ajan. Myös GAM oli etsinyt uusia rauhanneuvottelukanavia. Jo helmikuussa 2004 olivat indonesialainen ministeri Farid Husain ja Christensen tavanneet Helsingissä Martti Ahtisaaren rauhanneuvottelujen välittämisen tunnustelemiseksi.

Alkuvuonna 2005 GAM:in Ruotsissa oleva johto suostui Juha Christensénin yhteydenpidosta neuvottelemaan presidentti Martti Ahtisaaren toimiston välityksellä uudesta rauhansopimuksesta.

Neuvottelut alkoivat 27. tammikuuta 2005, kun Indonesian hallituksen ja GAM:in edustajat tapasivat toisensa Vantaan Königstedtin kartanossa. Viiden neuvottelukierroksen jälkeen GAM suostui luopumaan ehdottomasta itsenäisyysvaatimuksestaan ja Indonesian hallitus suostui vetämään muualta tuodut joukkonsa Acehista.

Rauhansopimus allekirjoitettiin 15. elokuuta 2005 Helsingissä valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa. Allekirjoittajat olivat Indonesian oikeusministeri Hamid Awaluddin ja Vapaa Aceh-liikkeen johtaja Malik Mahmud. Allekirjoitusta todisti ulkoministeri Erkki Tuomioja, EU:n puheenjohtajavaltion Britannian suurlähettiläs Matthew Kirk, Euroopan komission edustaja Aldo Dell'Ariccia sekä Asean-maiden edustajia.

Suomalaispainotteinen valvontajoukko

Jo 11. elokuuta 2005 Suomesta lähti 12 asiantuntijan joukko valvomaan rauhansopimuksen toimeenpanon edellytyksiä: Indonesian armeijan ei-paikallisten joukkojen vetäytymistä ja GAM:in aseistariisuntaa. Kaiken kaikkiaan ulkomaalaisia etujoukon asiantuntijatarkkailijoita pitäisi olla 50, mistä suomalaisia 12. Suurempi tarkkailujoukko lähetetään rauhansopimuksen tultua allekirjoitetuksi syyskuussa, jolloin kokonaisvahvuus on 238 ulkomaalaista tarkkailijaa, joista 29 on suomalaisia. Asiaa hoitaa sisäasiainministeriön siviilikriisinhallinnan yksikkö.

EU:n valvontajoukkoa (AMM, Aceh monitoring mission) johtaa hollantilainen Pieter Feith. Lapin sotilasläänin komentaja prikaatikenraali Jaakko Oksanen on hänen varamiehensä (Deputy Head of Mission, operations) siviilihenkilönä. Organisaatio muodostuu tarkkailijaosasta ja aseriisuntaorganisaatiosta, joka on integroitu, mutta irrotettavissa oleva osasto. Aseriisujia johtaa aseriisuntapäällikkö, eversti evp Kalle Liesinen, joka on entinen pääesikunnan koulutusosaston päällikkö. Indonesian armeijan puolelta tarkkailijoiden vastaanottamia ja käyttökelvottomaksi tekemiä aseita vastaanottaa kenraalimajuri Bambang Darmano, joka myös vastaa Indonesian joukkojen vähentämisestä Acehista GAM:in aseidenluovutustahdin mukaisesti. Bambang Darmano prikaatikenraalina vastasi myös 19. toukokuuta 2003 Indonesian armeijan ja muiden joukkojen GAM:in vastaisesta operaatiosta komentajana.

Aseistariisunta ja joukkojen vetäminen

Rauhanehtoihin kuuluu se, että Indonesia vetää joukkojaan Acehista erittäin. Samalla GAM luovuttaa aina osan aseistaan. Tavoitteena on se, että GAM luovuttaa sopimuksen mukaisen määrän aseitaan eikä Indonesialle jää Acehiin kuin 14 700 sotilasta ja 9 100 poliisia.

Lähteet

  1. ↑ Uutiset, 16.8.2005 Indonesian hallitus ja Vapaa Aceh -liike allekirjoittivat rauhansopimuksen SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Kuala Lumpur. Arkistoitu 28.12.2017. Viitattu 28.12.2017.
  2. ↑ Aceh rebels sign peace agreement BBC Asia-Pacific. BBC News. Viitattu 28.12.2017.

Aiheesta muualla

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot