Afrikan unioni on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta useiden vuosien ajan, sillä se koskettaa monia ihmisiä heidän elämänsä eri alueilla. Sen merkitys on sen vaikutuksessa yksilöiden henkilökohtaiseen, ammatilliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Ajan mittaan on tehty lukuisia tutkimuksia Afrikan unioni:n ja sen vaikutusten ymmärtämiseksi paremmin, mikä on johtanut erilaisten lähestymistapojen ja teorioiden luomiseen tässä suhteessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan Afrikan unioni:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykyiseen yhteiskuntaan, jotta tästä aiheesta saadaan laaja ja täydellinen näkemys.
| Afrikan unioni | |
|---|---|
Nimi virallisilla kielillä:
|
|
Afrikan unionin lippu |
|
Afrikan unionin jäsenvaltiot vihreällä; vaaleammalla vihreällä merkittyjen valtioiden (Guinea, Mali, Niger, Burkina Faso, Sudan) jäsenyys on jäädytetty |
|
| Perustettu | 9. heinäkuuta 2002 |
| Päämaja | Addis Abeba (Etiopia),[1] Johannesburg (Etelä-Afrikka)[2] |
| Jäsenet | 55 jäsenvaltiota |
| Viralliset kielet | arabia, englanti, espanja, portugali, ranska, swahili[1][3] |
| Puheenjohtaja | Mohamed Ould Ghazouani |
| Komission puheenjohtaja | Moussa Faki |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Afrikan unioni (AU) on 55 Afrikan valtion muodostama kansainvälinen järjestö. Unioni perustettiin 9. heinäkuuta 2002 Etelä-Afrikassa, ja se on Afrikan yhtenäisyysjärjestön (OAU) sekä Afrikan talousyhteisön (AEC) seuraaja.[4] Afrikan unionin toiminnassa ovat mukana kaikki Afrikan maat. Vuosina 1984–2017 Marokko pysyi unionin ulkopuolella Länsi-Saharan jäsenyyden vuoksi, mutta liittyi uudelleen jäseneksi 30. tammikuuta 2017.[5]
Rakenteeltaan Afrikan unioni muistuttaa Euroopan unionia ja Amerikan valtioiden järjestöä.[6] Sen päämääriä ovat demokratian, ihmisoikeuksien ja vakaan talouden edistäminen. Tärkeänä pidetään myös Afrikan sisäisten konfliktien kitkemistä ja tehokkaiden yhteismarkkinoiden luomista.[4] Unionin pitkän ajan tavoitteita ovat myös yhteiseen valuuttaan (afro) siirtyminen ja puolustusvoimien yhdentäminen.[7]
Afrikan unionin puheenjohtajuus on aina jollakin sen jäsenmaista. Unionilla on myös oma lainsäädäntäelin, Panafrikkalainen parlamentti, joka kokoontuu Etelä-Afrikassa.[2]
Afrikan yhtenäisyyden idea heräsi uudelleen 1990-luvun puolivälissä Libyan johtajan Muammar Gaddafin aloitteesta. Perusta järjestön luomiselle annettiin Libyan Sirtessä 9. syyskuuta 1999 laaditulla Sirten julistuksella.[8] Suunnitelmia kehitettiin seuraavina vuosina tapaamisissa Loméssa ja Lusakassa.lähde?
7. heinäkuuta 2019 Niameyssa pidetyssä Afrikan unionin komission kokouksessa kerrottiin, että unioni perustaa Afrikan mantereen vapaakauppa-alueen, joka käsittää koko Afrikan.[9]
Afrikan unionissa on 55 jäsenvaltiota:[10]
| Komission puheenjohtaja | Virka-aika | Valtio |
|---|---|---|
| Amara Essy | 9.7.2002–16.9.2003 | |
| Alpha Oumar Konaré | 16.9.2003–1.2.2008 | |
| Jean Ping | 1.2.2008–15.7.2012 | |
| Nkosazana Dlamini-Zuma | 15.7.2012–14.3.2017 | |
| Moussa Faki | 14.3.2017– |
Oheinen taulukko on järjestettävissä päiväyksen mukaan nousevaan tai laskevaan järjestykseen.
| Järjestys | Päiväys | Paikka |
|---|---|---|
| 35[19] | 5.–6.2.2022 | Addis Abeba, |
| 34[20] | 6.–7.2.2021 | |
| 33[21] | 9.–10.2.2020 | |
| Ylimääräinen huippukokous | 4.–8.7.2019 | Niamey, |
| 32[22] | 10.–11.2.2019 | Addis Abeba, |
| Ylimääräinen huippukokous | 5.–18.11.2018 | |
| 31[23] | 25.6.–2.7.2018 | Nouakchott, |
| Ylimääräinen huippukokous | 17.–21.3.2018 | Kigali, |
| 30[24] | 22.–29.1.2018 | Addis Abeba, |
| 29[25] | 27.6.–4.7.2017 | |
| 28[26] | 22.–31.1.2017 | |
| 27[27] | 10.–18.7.2016 | Kigali, |
| 26[28] | 21.–31.1.2016 | Addis Abeba, |
| 3. Afrikan-Intian huippukokous | 26.–29.10.2015 | New Delhi, |
| 25[29][30] | 7.–15.6.2015 | Johannesburg, |
| 24[31] | 23.–31.1.2015 | Addis Abeba, |
| 2. Afrikan-Turkin huippukokous [32][33] | 19.–21.11.2014 | Malabo, |
| 23[34] | 20.–27.6.2014 | |
| 22[35][36] | 21.–31.1.2014 | Addis Abeba, |
| Ylimääräinen huippukokous[37] | 11.–12.10.2013 | |
| 21[38] | 19.–27.5.2013 | |
| 20[39] | 27.–28.1.2013 | |
| 19[40] | 9.–16.7.2012 | Addis Abeba, |
| Diaspora kokous[41] | 23.–25.5.2012 | Johannesburg, |
| 18[42] | 23.–30.1.2012 | Addis Abeba, |
| 17[43] | 23.6.–1.7.2011 | Malabo, |
| 2. Afrikan-Intian huippukokous[44] | 20.–25.5.2011 | Addis Abeba, |
| 16[45] | 24.–31.1.2011 | |
| 15[46] | 19.–27.7.2010 | Kampala, |
| 14[47] | 25.1.–2.2.2010 | Addis Abeba, |
| 13[48] | 24.6.–3.7.2009 | Sirte, |
| 12[49] | 26.1.–3.2.2009 | Addis Abeba, |
| 11[50] | 24.6.–1.7.2008 | Sharm el-Sheikh, |
| 10[51] | 25.1.–2.2.2008 | Addis Abeba, |
| 9[52] | 25.6.–6.7.2007 | Accra, |
| 8[53] | 22.–30.1.2007 | Addis Abeba, |
| 7[54] | 25.6.–2.7.2006 | Banjul, |
| 6[55] | 16.–24.1.2006 | Khartoum, |
| 5[56] | 28.–29.6.2005 | Sirt, |
| Ylimääräinen huippukokous [57] | 4.8.2005 | Addis Abeba, |
| 4[58] | 24.1.–31.1.2005 | Abuja, |
| 3[59] | 6.–8.7.2004 | Addis Abeba, |
| 2[60] | 2.–12.7.2003 | Maputo, |
| 1[61] | 28.6.–10.7.2002 | Durban, |
Afrikan unionin logon keskellä on keltainen Afrikan kartta ilman valtionrajoja, mikä symboloi Afrikan yhtenäisyyttä. Karttaa ympäröivä keltainen kehä symboloi Afrikan rikkautta ja sen valoisaa tulevaisuutta, vihreä väri puolestaan toivoa. Punaiset renkaat symboloivat afrikkalaisten välistä solidaarisuutta ja palmunlehdet logon molemmilla puolilla rauhaa.[62]