Aili Siiskonen

Nykymaailmassa Aili Siiskonen:llä on merkittävä paikka yhteiskunnassa. Aili Siiskonen on aihe, joka ei jää huomaamatta joko populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa, akateemisen merkityksen tai historiallisen vaikutuksensa vuoksi. Ajan mittaan Aili Siiskonen on herättänyt suuria keskusteluja, ollut laajan tutkimuksen kohteena ja kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme Aili Siiskonen:n eri näkökohtia, analysoimme sen merkitystä, sen kehitystä vuosien varrella ja sen merkitystä nykyään. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Aili Siiskonen on edelleen jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe.

Aili Siiskonen (9. helmikuuta 1907 Mikkeli15. tammikuuta 1983 Mikkeli) oli suomalainen vasemmistopoliitikko ja kansanedustaja. Hän kuului aluksi SDP:hen, mutta siirtyi siitä erkaantuneeseen oppositioon ja edelleen Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattiseen Liittoon. Siiskonen työskenteli myös muun muassa Kansaneläkelaitoksen piiriasiamiehenä.

Siiskonen työskenteli Vapaus-lehden kirjapainossa Mikkelissä lähettinä, toimistoapulaisena sekä latojana 1919–1934 ja sen jälkeen lehden toimittajana 1934–1941. Mikkelin poliisilaitoksen kirjurina hän oli vuosina 1941–1943 ja Mikkelin läänin rikospoliisikeskuksen kanslistina 1943–1953. Kansaneläkelaitoksen piiriasiamiehenä hän toimi 1953–1972. Hän oli Mäntyniemen lomakodin johtaja.

Siiskonen valittiin eduskuntaan Mikkelin läänin vaalipiiristä kaudeksi 1958–1962. Toisen kauden hän oli kansanedustajana 1966–1970. Hän oli aluksi Sosialidemokraattisen opposition eduskuntaryhmässä ja sitten loppukauden ja seuraavan kautensa TPSL:n ryhmässä. Presidentin valitsijamiehenä hän oli vuosien 1956 ja 1968 presidentinvaaleissa.

Kunnallispolitiikassa Siiskonen vaikutti sekä kaupunginvaltuustossa että kaupunginhallituksessa. Hänellä oli useita luottamustoimia, ja hänelle myönnettiin sosiaalineuvoksen arvonimi 1977. Hän teki pitkän ja ansiokkaan päivätyön työläisurheilun piirissä.

Lähteet