Nykyään Alempi korkeakoulututkinto:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe nyky-yhteiskunnassa. Tekniikan kehittymisen ja jatkuvan muutoksen myötä Alempi korkeakoulututkinto on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Arkielämän vaikutuksista kulttuuriin ja talouteen Alempi korkeakoulututkinto on vakiinnuttanut asemansa ajankohtaisena analyysin arvoisena aiheena. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Alempi korkeakoulututkinto:een liittyviä eri näkökohtia ja tarjoamme kattavan yleiskatsauksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen merkityksen nykyään.
Alempi korkeakoulututkinto on alin yliopistossa suoritettava tutkinto, jonka suorittaminen vie maasta riippuen kolmesta neljään vuotta.
Sen nykyinen laajuus Suomen yliopistoissa on 180 opintopistettä (120 opintoviikkoa), mikä sisältää kandidaatintutkielman. Kuvataiteen kandidaattitutkintoon vaadittava opintopistemäärä on muita suurempi, 210 opintopistettä. Syksystä 2005 alkaen uusien opiskelijoiden on suoritettava alempi korkeakoulututkinto välitutkintona ennen ylempää korkeakoulututkintoa. Erikoistapauksissa on mahdollista alkaa suoraan alemman korkeakoulututkinnon pohjalta suorittaa tohtorin tutkintoa.
Tavallisin nimi alemmalle korkeakoulututkinnolle on kandidaatti (lat. candidatus), puhekielessä kandi. On huomattava, että 1990-luvulle saakka kandidaatti oli useissa tiedekunnissa ylemmän korkeakoulututkinnon nimi. Tällöin tiedekunta myönsi maisterin arvonimen niille kandidaateille, jotka suorittivat pienehkön leimaveron.
Tällä hetkellä Suomessa voi suorittaa seuraavat alemmat korkeakoulututkinnot:
Lisäksi on olemassa seuraavat oppiarvot, jotka eivät ole varsinaisia tutkintoja:
Seuraavia alempia korkeakoulututkintoja ei enää voi suorittaa:
Tutkintojen nimet vaihtelevat maittain, mutta kansainvälisiä englanninkielisiä nimiä ovat mm.
Näitä nimityksiä voidaan käyttää myös suomalaisesta ammattikorkeakoulututkinnosta.