Alexander von Rechenberg

Nykymaailmassa Alexander von Rechenberg:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Syntymisestään lähtien se on herättänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön uteliaisuutta ja huomiota. Sen merkitys piilee sen vaikutuksessa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sekä sen vaikutukseen eri opintoalojen ja ammattien kehittymiseen. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Alexander von Rechenberg:een liittyviä eri näkökohtia sen historiallisesta alkuperästä nykyisyyteen, analysoimme sen vaikutuksia ja ennakoimme sen mahdollista kehitystä tulevaisuudessa.

Karl Alexander von Rechenberg (24. lokakuuta 1812 Viipuri5. maaliskuuta 1858 Vaasa) oli suomalainen Venäjän keisarikunnan armeijassa palvellut upseeri. Hän oli päämaanmittauskonttorin ylitirehtööri 1847–1854 ja Vaasan läänin maaherra 1854–1857.lähde?

Von Rechenberg -aatelisuku oli saapunut Itä-Preussista Liivinmaalle ja sieltä Viipuriin, jossa Alexander von Rechenberg syntyi vuonna 1812. Hän opiskeli Haminan kadettikoulussa ja osallistui Venäjän keisarikunnan armeijan palveluksessa Puolan marraskuun kansannousun tukahduttamiseen vuonna 1831 ja sotatoimiin Keski-Aasiassa 1836–1847. Hän erosi sotaväestä kapteenina ja siirtyi Suomen suuriruhtinaskunnan päämaanmittauskonttorin ylitirehtööriksi Helsinkiin vuonna 1847.

Huhtikuussa 1854 Rechenberg nousi Vaasan läänin maaherraksi. Krimin sodan aikana hän johti Vaasan läänin rannikon siviilipuolustusta brittien laivasto-osastoa vastaan. Rechenberg kuoli Vaasassa 5. maaliskuuta 1858.

Alexander von Rechenbergin ja kreivitär Natalie Alexandrine Stewen-Steinheilin poika oli Viipurin läänin maaherra Nikolai von Rechenberg.

Lähteet

  1. Mirko Harjula: Suuri peli ja suomalaiset, s. 11–12, 29. BoD - Books on Demand, 2020. ISBN 9789528025344.
  2. Landshöfdingar i Österbotten och Vasa län. Wasa Nyheter, 15.2.1900, nro 37, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 3.8.2020. (ruotsiksi)
  3. Eero Auvinen: Krimin sota, Venäjä ja suomalaiset, s. 451. Turun yliopisto, 2015.
  4. Nyheter för dagen. Wiborgs Nyheter, 15.01.1900, nro 11, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 03.08.2020. (ruotsiksi)