Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Alkeisvaraus:n kiehtovaan maailmaan, aiheeseen, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen historian aikana. Alkeisvaraus on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena eri aloilla psykologiasta tieteeseen, mukaan lukien historia ja kulttuuri. Tässä artikkelissa tutkimme Alkeisvaraus:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Lisäksi analysoimme eri näkökulmia ja teorioita, jotka ovat nousseet esiin Alkeisvaraus:n ympärillä, sekä sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme. Valmistaudu astumaan Alkeisvaraus:n jännittävään maailmaan ja löydä kaikki, mitä tällä teemalla on tarjota!
Alkeisvaraus (e tai q) on luonnonvakio, joka vastaa yksittäisen protonin varausta. Alkeisvakion avulla ilmoitettuna yksittäisen elektronin varaus on −e. Alkeisvarauksen arvo SI-yksiköissä on
Tämä arvo on tarkka, koska kahdeskymmeneskuudes yleinen paino- ja mittakonferenssi päätti marraskuussa 2018 määritellä ampeerin uudelleen kiinnittämällä alkeisvarauksen tähän arvoon. Uusi määritelmä astui voimaan 20. toukokuuta 2019.
Kaikkien itsenäisinä havaittujen hiukkasten sähkövaraukset ovat alkeisvarauksen suuruisia tai sen kokonaisia monikertoja. Esimerkiksi protonilla ja positronilla on yhden alkeisvarauksen suuruinen sähkövaraus. Elektronilla ja antiprotonilla on alkeisvarauksen vastaluvun suuruinen sähkövaraus. Atomifysiikassa alkeisvarausta käytetään yleisesti varauksen yksikkönä, ja tällöin kaikki havaitut sähkövaraukset ovat siis kokonaislukuja.
Kvarkkien ja antikvarkkien sähkövaraukset ovat alkeisvarauksen kolmasosia. Niitä ei kuitenkaan ole havaittu tavanomaisissa olosuhteissa vapaina, vaan ainoastaan sitoutuneina hadroneiksi, joiden varaus alkeisvarausyksikköinä on kokonaisluku.
Ensimmäisenä alkeisvarauksen suuruuden sai kohtalaisella tarkkuudella mitatuksi Robert Millikan vuosina 1909 suihkuttamalla öljypisaroita sähkökenttään. Koejärjestely tunnetaan Millikanin kokeena. Siinä voitiin hyvinkin pienet sähkövaraukset mitata ja todeta niiden aina olevan tietyn vakion, alkeisvarauksen monikertoja.
Monissa kemian teorioissa alkeisvaraus jaetaan matemaattisesti osikseen, sillä näiden niin sanottujen osittaisvarausten käyttö helpottaa useita, muun muassa sähkökemian, laskutoimituksia.
Valonnopeus | Newtonin gravitaatiovakio | Tyhjiön permeabiliteetti | Tyhjiön permittiivisyys | Planckin vakio | Diracin vakio | Alkeisvaraus | Hienorakennevakio | Rydbergin vakio
Bohrin säde | Bohrin magnetoni | Ydinmagnetoni | Avogadron vakio | Atomimassayksikkö | Ideaalikaasun moolitilavuus | Moolinen kaasuvakio | Boltzmannin vakio | Faradayn vakio
Stefanin-Boltzmannin vakio | Wienin siirtymälain vakio | Elektronin lepomassa | Protonin lepomassa | Neutronin lepomassa | Alfahiukkasen lepomassa