Anafiótika

Nykymaailmassa Anafiótika:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille ja aloille. Anafiótika on edelleen ajankohtainen aihe, joka herättää keskustelua ja pohdintaa sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme Anafiótika:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutuksia ja vaikutuksia eri alueilla. Historiallisesta alkuperästään nykyiseen merkityksellisyyteensä Anafiótika on tullut kiinnostava aihe, joka ansaitsee tutkimisen ja ymmärtämisen, jotta voimme paremmin ymmärtää ympäröivää maailmaa.

Anafiótika
Αναφιώτικα
Anafiótikan kujia.
Anafiótikan kujia.
Kaupungin kartta, jossa Anafiótika korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Anafiótika korostettuna.
Kaupunki Ateena, Attika, Kreikka
Suuralue 1.
Koordinaatit 37°58′20″N, 23°43′41″E
Postinumero(t) 10550
Lähialueet Aérides, Akrópoli, Pláka

Anafiótika (kreik. Αναφιώτικα) on pieni kaupunginosa Ateenassa Kreikassa. Se on osa Plákan vanhaa kaupunkia ja sijaitsee sen yläpuolella Akropoliin koillisrinteessä. Kaupunginosa kuuluu Ateenan 1. suuralueeseen.

Anafiótikan kaupunginosaa, taustalla Akropolis-kukkula.

Kaupunginosa on syntynyt 1840-luvulla, kun Ateenaa alettiin rakentaa itsenäistyneen Kreikan pääkaupungiksi. Tuolloin tarvittiin paljon rakennusmiehiä, kuten kivityömiehiä ja puuseppiä, joista monet tulivat Kykladien saarilta. Rakennusmiehet rakensivat samalla itselleen omat talot Akropoliin rinteeseen. Alue oli vuonna 1834 julistettu suojelluksi arkeologiseksi alueeksi, mutta talot rakennettiin puolisalaa ja niin nopeasti, etteivät viranomaiset ehtineet puuttua rakentamiseen. Kaupunginosa on saanut nimensä Kykladeihin kuuluvasta Anáfin saaresta, josta ensimmäiset asukkaat tulivat.

Syntyhistoriansa vuoksi kaupunginosa muistuttaa ulkoisesti valkoiseksi kalkittuine taloineen ja mutkittelevine kujineen monella tavalla perinteistä kykladista saaristokylää. Alueella on kaksi vanhaa kirkkoa, Kallion Pyhän Georgioksen (Ágios Geórgios tou Vráchou) ja Pyhän Simeonin (Ágios Symeón) kirkot, jotka nekin uudelleenrakennettiin kykladisten kirkkojen tyyliin kaupunginosan rakentamisen yhteydessä.

1920-luvulla alueelle muutti myös Vähästä-Aasiasta saapuneita pakolaisia. 1950-luvulla osa alueesta purettiin arkeologisten kaivausten alta, ja 1970-luvulla alueella suoritettiin laajoja pakkolunastuksia. Nykyään taloja on jäljellä noin 45 ja alue on suojeltu. Alueen kujilla ei ole nimiä, ja sen taloihin viitataan numeroilla (Anafiótika 1, Anafiótika 2 jne.)

Lähteet

  1. Plaka Greek Travel Pages. Viitattu 15.1.2015.
  2. Andersson, Per J.: ”Ateena alue alueelta”, Ateena ja Kreikan saaret, s. 68–72. Mondo. ISBN 952-99247-3-9.
  3. a b c Pietilä-Castrén, Leena: Kävelyretkillä Ateenassa, s. 204. Otava, 2013. ISBN 9511219499.
  4. a b Anafiotika A View on Cities. Viitattu 15.1.2015.
  5. a b Αναφιώτικα Αρχαιολογία της πόλης των Αθηνών. Viitattu 15.1.2015.

Aiheesta muualla