Tämä artikkeli käsittelee aihetta Andrusovon rauha, joka on viime aikoina noussut ajankohtaiseksi sen vaikutuksensa vuoksi yhteiskuntaan. Andrusovon rauha:een liittyviä eri näkökohtia tutkitaan sen alkuperästä sen vaikutukseen eri alueilla, mukaan lukien sen vaikutukset ihmisten jokapäiväiseen elämään. Analysoidaan Andrusovon rauha:n ympärillä olevia erilaisia näkökulmia sekä sen tarjoamia mahdollisia haasteita ja mahdollisuuksia. Tämä artikkeli pyrkii syventämään tietoa Andrusovon rauha:stä ja pohtimaan sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Andrusovon rauha (ven. Андру́совское переми́рие; puol. Rozejm andruszowski; ukr. Андрусівське перемир'я) solmittiin 13. tammikuuta 1667 (juliaanisen kalenterin mukaan) Moskovan Venäjän sekä Puolan kuningaskunnan ja Liettuan suuriruhtinaskunnan välillä. Se päätti maiden välisen kolmetoistavuotisen sodan ja oli muodoltaan aselepo. Tämä oli ensimmäinen kerta kun Venäjä ja Puola virallisesti jakoivat Ukrainan keskenään sopimuksella.
Rauhansopimuksen mukaan Vasemman rannan Ukraina (ukr. Livoberežna Ukrajina; Dnepr-joen itäpuolinen Ukraina) kuului Moskovan Venäjän hallintaan ja Oikean rannan Ukraina (ukr. Pravoberežna Ukrajina; Dneprin länsipuolinen Ukraina) siirtyi Puola-Liettuan hallintaan. Ukrainan pääkaupungin Kiovan piti jäädä Moskovan Venäjän haltuun vain kahdeksi vuodeksi, mutta sittemmin ilmeni ettei Moskovan Venäjä sopimusehtoa noudattanut vaan pitikin kaupungin pitempään. Etelämpänä sijaitseva Zaporožjen kasakkavaltio jäi Venäjän ja Puola-Liettuan suojeluksen piiriin. Andrusovon rauha merkitsi Venäjän alaisuuteen liittyneen Kasakkahetmanaatin alueen pienenemistä.
Andrusovon rauhan ehdot vahvistettiin Moskovassa 16. toukokuuta 1686 solmitussa niin sanotussa ikuisessa rauhassa sopimusosapuolten kesken.
Andrusovon kylä sijaitsee linnuntietä noin 64 kilometriä Smolenskista lounaaseen.