Tässä artikkelissa aiomme tutkia Anenii Noi:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Anenii Noi on aihe, joka on viime vuosina kiinnittänyt tutkijoiden, ammattilaisten ja asiantuntijoiden huomion ja synnyttänyt laajaa keskustelua eri aloilla. Alkuperäistään sen vaikutukseen ihmisten jokapäiväiseen elämään Anenii Noi on merkinnyt ennen ja jälkeen tapaa, jolla elämme ja suhtaudumme ympäristöömme. Yksityiskohtaisen analyysin avulla Anenii Noi:een liittyvistä keskeisistä näkökohdista pyrimme ymmärtämään sen tärkeyden, sen seuraukset ja mahdolliset ratkaisut sen asettamiin haasteisiin vastaamiseksi.
Anenii Noi | |
---|---|
lippu |
vaakuna |
Anenii Noi |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Moldova |
Piiri | Anenii Noin piiri |
Kaupungintalon osoite | |
Väkiluku (2014) | 8 800 |
Suuntanumero(t) | +373 265 |
Anenii Noin piirin sivusto
|
Anenii Noi (ven. Но́вые Ане́ны, Novyje Aneny ja ukr. Аненій-Ной, Aneni Noi) on pikkukaupunki ja Anenii Noin piirin keskus Keski-Moldovassa.
Kaupunki sijaitsee likimain Chișinăun ja Transnistrian Tiraspolin puolivälissä. Anenii Noi sijaitsee maanteitse 36 kilometriä pääkaupunki Chișinăusta itäkaakkoon. Tiraspoliin on vajaa 30 kilometriä. Anenii Noissa ei rautatieasemaa. Lähin asema Chișinăusta itään vievällä Moldovan rautateiden radalla on Bulboaca viisi kilometriä Anenii Noista itään.
Anenii Noissa asuu noin 8 800 ja Anenii Noin piirissä 84 400 henkeä (2014). Kaupunki on kasvanut muutaman prosentin viime vuosikymmenenä. Vuonna 2004 asukkaita oli 8 358 ja koko piirissä 81 710. Tuolloin lievä enemmistö kaupunkiväestöstä oli moldovalaisia (51,7 %), runsaasti oli myös ukrainalaisia (25,5 %) ja venäläisiä (17,7 %). Koko piirin väestöstä moldovalaisia oli kuitenkin 84,2 %, ukrainalaisia 8,0 % ja venäläisiä 5,1 %.
Nähtävyyksikseen kaupunki kertoo vuonna 2001 rakennetun Pyhän Dimitrin kirkkonsa ja muutaman suurmiehen patsaan (ruhtinas Tapani III Suuri, runoilija Mihai Eminescu) sekä muistokappelin. Saman piirin kylissä on muutakin nähtävää kuten vanhempia kirkkoja (Arkkienkeli Mikaelin ja Gabrielin kirkko, Merenin kylä, 1797) historiallis-kansatieteellinen museo (1907-1908) ja viinintuotantoa.