Anglofobia

Nykyään Anglofobia on erittäin tärkeä aihe ja se herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Anglofobia:n merkitys heijastuu sen vaikutuksessa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin tieteestä ja teknologiasta kulttuuriin ja ihmissuhteisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Anglofobia:n eri puolia ja sen vaikutusta nykymaailmaan. Sen alkuperästä nykyiseen kehitykseen syvennymme Anglofobia:n monimutkaisuuteen ja yritämme valaista näkökohtia, jotka tekevät siitä niin kiehtovan ja vaikuttavan. Analyysin, tutkimuksen ja todistusten avulla pyrimme tarjoamaan laajan ja rikastuttavan näkemyksen Anglofobia:stä, kutsuen lukijan pohtimaan ja kyseenalaistamaan omaa ymmärrystään tästä todellisuudessamme niin läsnä olevasta aiheesta.

Anglofobia tarkoittaa suhtautumista kaikkeen englantilaisuuteen vihamielisesti. Britanniaan ja Englantiin vihamielisesti suhtautuvia ihmisiä, kansoja ja valtioita on historiassa ollut useista syistä. Vanhimmat vihamielisyydet syntyivät Brittein saarten sisäisissä valtataisteluissa, joita keltit (Wales ja Irlanti) sekä skotit ovat käyneet englantilaisten kanssa. Yhdysvaltain vapaussota synnytti Amerikan mantereella englantilaisvihaa ja käänsi Euroopan mantereella englantilaisuutta ja sen hallitusmuota ihailleen sivistyneistön anglofiliset ajatukset anglofobisiksi. Englannin saavutettua suurvalta-aseman 1800-luvulla, myös siihen vihamielisesti suhtautuvien tahojen määrä kasvoi. Taistelu suurvalta-asemasta Ranskan kanssa erityisesti 1700–1800-lukujen vaihteessa synnytti Ranskaan laajasti anglofobiaa.

Lähteet

  1. Taskutietojätti. Gummeruksen yksiosainen tietosanakirja, s. 81. Jyväskylä: Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2776-3.
  2. Haikala, Sisko: Vapauden valtakunnasta uuteen Karthagoon. Teoksessa Ihalainen, Pasi (toim.): Britannia. Saarivaltakunnan Eurooppa-suhteiden historia, s. 132–138. Jyväskylä: Atena, 2002. ISBN 951-796-268-1.