Antiautoritarismi
Tässä artikkelissa perehdymme Antiautoritarismi:n kiehtovaan maailmaan ja sen vaikutuksiin tämän päivän yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Antiautoritarismi on ollut tutkijoiden, tutkijoiden ja eri alojen harrastajien tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena. Tämän artikkelin tarkoituksena on analysoida Antiautoritarismi:n vaikutusta jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin sekä sen roolia kulttuurimme, arvojemme ja uskomuksemme muokkaamisessa. Tieteidenvälisellä lähestymistavalla tutkimme Antiautoritarismi:n monia puolia ja valotamme sen merkitystä ja merkitystä nykyaikaisessa kontekstissa.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Antiautoritarismi on autoritarismin vastakohta: haluttomuus alistua auktoriteettien valtaan. Siihen liittyvät myös ajatukset ihmisten täydellisestä tasavertaisuudesta lain edessä ja vahvat kansalaisoikeudet. Usein termiä käytetään liki synonyymina anarkismille, joka kieltää valtion ja muiden hierarkkisten valtarakenteiden oikeuden olemassaoloon.
Toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa vallitsi voimakas antiautoritaarinen mieliala, joka oli sidoksissa antifasismin ja antinatsimin suosioon sekä suurvaltojen välisen kylmän sodan nousuun. Antiautoritarismia on esiintynyt usein nuorisoliikkeissä: muun muassa 1960- ja 70-luvuilla osana hippiliikkeen aatteellista perustaa; 1970-luvun puolivälistä alkaen sen nimeen vannoi myös punk-liike.