Anton Arenski
Tässä artikkelissa perehdymme Anton Arenski:n aiheeseen tutkimalla sen alkuperää, sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan ja sen merkitystä eri alueilla. Anton Arenski on ollut tutkimuksen ja mielenkiinnon kohteena vuosikymmeniä, ja se on synnyttänyt keskustelua ja pohdiskelua sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Anton Arenski:n eri näkökohtia sen historiallisista vaikutuksista sen nykyiseen rooliin. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Anton Arenski:stä, jotta lukija voi ymmärtää perusteellisesti tämän tänään niin tärkeän aiheen.
Anton Stepanovitš Arenski (ven. Антон Степанович Аренский; 12. heinäkuuta (J: 30. kesäkuuta) 1861 Novgorod – 25. helmikuuta (J: 12. helmikuuta) 1906 Terijoki) oli venäläinen säveltäjä.
Hän aloitti musiikinopiskelun Pietarissa Nikolai Rimski-Korsakovin johdolla. Valmistuttuaan vuonna 1882 hänestä tuli professori Moskovan konservatorioon. Hän opetti mm. Aleksandr Skrjabinia, Sergei Rahmaninovia ja Aleksandr Gretšaninovia. Arenski kuoli tuberkuloosiin suomalaisessa parantolassa vuonna 1906.
Arenski sävelsi kolme oopperaa ja muuta näyttämömusiikkia, kaksi sinfoniaa, viulukonserton, kamarimusiikkia, pianokappaleita ja kirkkomusiikkia sekä kirjoitti musiikin oppikirjoja. Tyyliltään Arenski on lähempänä Pjotr Tšaikovskia kuin niin kutsuttua nuorvenäläistä koulukuntaa.
Lähteet
- ↑ Toivo Haapanen ym. (toim.): Musiikin tietokirja, s. 27. Helsinki: Otava, 1948.
Aiheesta muualla
- Anton Arenski International Music Score Library Project (englanniksi)
- Oiva Talvitie ja Kari Rydman (toim.): Sävelten maailma. Porvoo: WSOY, 1956.
| ||||||||||||||||||||||||||
