Arabistiikka
Arabistiikka on aihe, joka on kiehtonut yhteiskunnan kiinnostusta vuosikymmeniä. Sen merkitys on kiistaton, ja sen vaikutus on tuntunut jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Vuosien saatossa siitä on tullut keskustelun, tutkimuksen ja pohdinnan kohde, joka synnyttää erilaisia näkökulmia ja ristiriitaisia mielipiteitä. Tässä artikkelissa tarkastelemme Arabistiikka:tä tarkemmin ja tutkimme sen vaikutuksia eri yhteyksissä. Arabistiikka tuottaa edelleen laajan kirjon keskustelua, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi.
Arabistiikka on tieteenala, joka tutkii arabian kieltä ja arabialaista kulttuuria. Alan tutkimus kasvoi Lähi-idän öljylöytöjen jälkeen.[1] Alan tutkijaa kutsutaan arabistiksi.[2] Ahvenanmaalla syntynyttä Georg August Wallinia pidetään suomalaisen arabistiikan perustajana. Vaikka Wallin oli aikansa tunnustetuimpia Arabian-kävijöitä, niin hänen ennenaikainen kuolemansa ja varsinkin ruotsiksi kirjoitetut, kansainvälisen tutkijayhteisön kannalta kielimuurin taakse jääneet päiväkirjamerkintänsä häivyttivät hänet arabistiikan oppihistorian valtavirrasta.[3] Tällä hetkellä Suomen tunnetuimpia arabisteja on Jaakko Hämeen-Anttila.[2]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Älä kysy humanistisen tutkimuksen hyötyä vaan sen merkitystä | Oulun yliopisto www.oulu.fi. Viitattu 14.11.2023.
- ↑ a b Kirjat aina mukana – Professori Jaakko Hämeen-Anttila rentoutuu suomentamalla runoutta yle.fi. 29.8.2020. Viitattu 14.11.2023.
- ↑ Öhrnberg, Kaj K. A.: Suomalaisia orientalisteja. Niin & näin, nro 2 2003. Artikkelin verkkoversio.