Arvonlisäys

Tässä artikkelissa tutkimme Arvonlisäys:n kiehtovaa maailmaa. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan, tarkastelemme perusteellisesti kaikkia Arvonlisäys:een liittyviä puolia. Tämä aihe on herättänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion, ja näillä sivuilla analysoimme Arvonlisäys:n tärkeimpiä näkökohtia. Olipa kyseessä historiallinen, tieteellinen, kulttuurinen tai sosiaalinen näkökulma, tämä artikkeli tarjoaa kattavan näkemyksen, jonka avulla lukija ymmärtää Arvonlisäys:n tärkeyden ja laajuuden nykymaailmassa. Olemme varmoja, että täällä esitetyt tiedot herättävät kiinnostusta ja uteliaisuutta niissä, jotka haluavat syventää tietojaan Arvonlisäys:stä.

Arvonlisäys eli arvonlisä on tuotetun hyödykkeen myyntihinnan sekä sen valmistukseen käytettyjen välituotteiden ostohinnan erotus. Arvonlisäys koostuu pääasiassa työntekijöiden palkoista, henkilöstösivukuluista ja poistoista: kirjanpidossa arvonlisäys koostuu täten suurelta osin kustannuksista. Käsite arvonlisäys kuvaa tuotannossa yrityksen aikaansaamaa arvon lisäystä. Sanaa ei taloustieteissä tule sekoittaa lisäarvoon, jota saatetaan yleiskielessä käyttää samasta asiasta.

Arvonlisäyksen määrittäminen

Perushintainen bruttoarvonlisäys saadaan seuraavasta yhtälöstä: tuotannon arvo + tuotetukipalkkiot - tavaroiden ja palvelujen ostot (muut kuin sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankitut) +/- aineiden ja tarvikkeiden varastojen muutos - liikevaihtoon liittyvät tuoteverot, jotka eivät ole vähennyskelpoisia. Markkinahintainen bruttoarvonlisäys saadaan kun perushintaiseen arvonlisäykseen lisätään tuoteverot ja vähennetään tuotetukipalkkiot. Nettoarvonlisäys saadaan kun bruttoarvonlisäyksestä vähennetään poistot eli kiinteän pääoman kuluminen.

Arvonlisäys yritysten tilinpäätöstiedoissa

Yritysten tilipäätöstiedoista voidaan laskea karkeasti kannattavuutta kuvaava arvonlisäys kun lasketaan yhteen käyttökate, yrityksen maksamat vuokrat ja henkilöstökulut. Määritystä vaikeuttaa, että usein yrityksen maksamia vuokria ei ilmoiteta tilipäätöstiedoissa, jolloin yrityksen maksamat vuokramenot joudutaan arvioimaan. Mikäli muuta lukua yrityksen maksamiin vuokramenoihin ei ole käytettävissä, pääomavaltaisessa teollisuudessa voidaan vuokramenona käyttää lukua 2,5 - 5 % yrityksen liikevaihdosta. Kun arvonlisäys jaetaan henkilöstökuluilla saadaan työn vaihtosuhde eli työntekijöiden tuottaman työn hyötysuhde, joka osoittaa kuinka paljon tehdystä arvonlisäyksestä jää henkilöstökulujen jälkeen muuhun käyttöön. Esim. Luku 1,52 tarkoittaa, että henkilöstö saa arvonlisäyksestä 1 euron ja yritykselle jää 52 senttiä. Jos tuottavuus nousee ja työn vaihtosuhde pysyy samana, niin kokonaisuudessaan molemmat saavat enemmän.

Yhteys bruttokansantuotteeseen

Pääartikkeli: Bruttokansantuote

Laskemalla vuoden aikana tuotettujen hyödykkeiden arvonlisäykset yhteen, saadaan muodostettua kansantalouden tuotannon arvo eli bruttokansantuote. Tätä kutsutaan arvonlisäysmenetelmäksi. Kaikkien tuottajien yhdessä aikaansaama perushintainen bruttoarvonlisäys muodostaa koko kansantalouden perushintaisen bruttoarvonlisäyksen. Laskemalla perushintaiset bruttoarvonlisäykset yhteen, saadaan tulokseksi perushintainen bruttokansantuote. Samalla tavoin laskemalla markkinahintaiset bruttoarvonlisäykset yhteen, saadaan tulokseksi markkinahintainen bruttokansantuote.

Arvonlisäyksen verotus

Pääartikkeli: Arvonlisävero

Arvonlisäyksestä maksetaan arvonlisäveroa, joka on Suomessa yleisesti 24 prosenttia. Yritys lisää 24 prosenttia tuotteen verottoman hinnan päälle, jolloin saadaan verollinen hinta eli myyntihinta. Arvonlisävero siis nostaa tuotteen hintaa 24 prosenttia. Valmistuksessa käytettyjen välituotteiden hintojen sisältämät arvonlisäverot yritys vähentää omasta verotilityksestään, jotta arvonlisäveroa maksetaan vain arvonlisäyksestä. Periaate on selitetty tarkemmin pääartikkelissa esimerkin kera.

Katso myös

Lähteet

  • Agenda - Lukion taloustieto, Tammi