Asklepios

Tämä artikkeli käsittelee Asklepios-aihetta, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Muinaisista ajoista lähtien Asklepios on herättänyt ihmiskunnan uteliaisuutta ja juonittelua, mikä on herättänyt sekä ihailua että kiistoja. Kautta historian Asklepios:llä on ollut merkittävä rooli yhteiskunnassa, sillä se on vaikuttanut siihen, miten ihmiset suhtautuvat ympäristöönsä ja näkevät sen. Tässä mielessä on tärkeää analysoida ja ymmärtää Asklepios:n monia puolia perusteellisesti, jotta voimme laajentaa tietämystämme ja näkemystämme ympäröivästä maailmasta. Tällä tavalla pyrimme valaisemaan erilaisia ​​​​seurauksia ja seurauksia, joita Asklepios:llä on ollut ja on edelleen.

Piirros Asklepioksen patsaasta.

Asklepios (m.kreik. Ἀσκληπιός, Asklēpios, lat. Aesculapius) oli kreikkalaisessa mytologiassa lääkinnän ja terveyden jumala. Hän oli Apollonin ja Koronis-nimisen kuolevaisen naisen poika, jonka Zeus surmasi, koska Asklepios herätti taidollaan kuolleetkin. Asklepioksen symbolina oli käärme, usein kuvattuna hänen sauvansa ympäri kiemurtelevana. Tämä käärme esiintyy lääketieteen tunnuksena nykyisinkin. Asklepios oli yksi harvoista jumalan aseman saavuttaneista sankareista antiikin Kreikassa.

Asklepioksella oli vaimo Epione, pojat Makhaon, Podaleirios, Telesforos ja Aratos, sekä tyttäret Panakeia, Iaso, Hygieia, Akeso ja Aigle. Asklepiadien suku ja lääkäreiden ammattikunta katsoi olevansa Asklepioksen jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa. Tunnetuin asklepiadi on Hippokrates.

Kreikassa Asklepioksen pyhäköt eli Asklepieionit muodostivat maan terveydenhuollon ytimen. Tärkeimmät niistä olivat Epidauroksen Asklepieion, Kosin Asklepieion ja Pergamonin Asklepieion. Niissä parantamismenetelminä olivat jumalallinen ilmestys, pesut, ruokavaliot ja yrttilääkintä.

Kreikkalaiset samaistivat egyptiläisen, jumalaksi julistetun Imhotepin Asklepiokseen.

Lähteet

  1. a b Fuchs, J. W.: MMM Antiikin sanakirja, s. 39. Suomentanut Marja Itkonen-Kaila. Otava, 1972.
  2. Otavan iso Fokus, 1. osa (A–El), s. 223, art. Asklepios. Otava, 1973. ISBN 951-1-00273-2.
  3. Asklepios Theoi Greek Mythology. Viitattu 17.4.2024. (englanniksi)
  4. Telesphoros Theoi Greek Mythology. Viitattu 17.4.2024. (englanniksi)
  5. The Asclepiadae Digital Hippocrates. Viitattu 17.4.2024. (englanniksi)
  6. Ahonen, Marke: ”Johdanto”, s. 9. Teoksessa Hippokrates: Valitut teokset. Helsinki: Duodecim, 2021. ISBN 978-952-360-227-4.
  7. Smith, William: ”Aesculapius”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  8. Bunson, Margaret: The Encyclopedia of Ancient Egypt. Yhdysvallat: Gramercy Books, 1999. ISBN 0-517-20380-4. (englanniksi)

Aiheesta muualla