Aspiraatio (fonetiikka)

var1 on teema, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion ja kiinnostuksen ympäri maailmaa. Var1 on pitkään ollut keskustelun ja keskustelun kohteena, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja syvällistä analyyseja. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​var1:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Näillä linjoilla perehdymme sen vaikutuksiin yhteiskuntaan, sen kehitykseen ajan myötä ja sen vaikutuksiin eri aloilla. Var1 on epäilemättä aihe, joka ansaitsee analysoinnin eri näkökulmista, ja seuraavilla riveillä perehdymme sen monimutkaisuuteen ymmärtääksemme sen monia puolia.

Aspiraatio fonetiikassa liittyy obstruenttien ääntymiseen. Aspiraatiolla voidaan tarkoittaa joko ilmanpaineen voimakkaasta laukeamisesta syntyvää h-maista lisä-äännettä tai klusiilin laukeamisen jälkeistä soinnitonta vaihetta. Äänteestä, johon liittyy aspiraatio, käytetään nimeä aspiraatta. Kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa aspiraatio merkitään pienellä h-kirjaimella , esimerkiksi .

Voimakas aspiraatio kuuluu esimerkiksi englannin kielen sanassa pea :ssä vokaalin edellä. Aspiraatio voi olla kestoltaan jopa samanpituinen kuin tavallinen äänne. Tämän vuoksi puhujat, joiden äidinkielessä ei aspiraatiota esiinny, saattavat kuulla aspiraation erilliseksi äänteeksi.

Ruotsin kielessä aspiraatio esiintyy riikin-, mutta ei suomenruotsissa. Suomenruotsissa aspiraatat ovat korvautuneet suomen kielen vaikutuksesta geminoituneilla k- p- ja t-äänteillä. Tämä suomenruotsin erikoisuus kiinnostaa monia germaanisten kielten tutkijoita.lähde?

Suomen kielestä puhuttaessa aspiraatio-sanalla on joskus viitattu rajakahdennukseen.

Lähteet

  • Wiik, Kalevi: Fonetiikan perusteet. Suomenkielinen oppikirja. Helsinki: WSOY kurssikirjat, 1981. ISBN 951-0-10324-1.

Viitteet

  1. a b Wiik, s. 75.
  2. a b Opiskelijakirjasto (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Otavan iso tietosanakirja, artikkeli aspiraatio