August Nybergh

August Nybergh-aihe on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Koska se on merkityksellinen nykyisessä ympäristössä, ei ole yllättävää, että siitä on tullut lukuisten keskustelujen ja analyysien aihe. August Nybergh:n merkitys ulottuu useille alueille, politiikasta populaarikulttuuriin, vaikuttaen käsityksiimme ja päätöksiimme. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti August Nybergh:een liittyviä eri näkökohtia ja tutkimme sen vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Kattavan ja kriittisen lähestymistavan avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja tarjoamaan syvempää ymmärrystä sen merkityksestä ja vaikutuksista jokapäiväiseen elämäämme.

Tämä artikkeli kertoo vuosina 1851–1920 eläneestä senaattorista. Vuosina 1833–1927 elänyt samanniminen senaattori otti uuden nimen August af Nyborg.

August Nybergh (20. elokuuta 1851 Heinola5. joulukuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen juristi, valtiopäivämies, senaattori ja korkeimman oikeuden ensimmäinen presidentti.

Nyberghin vanhemmat olivat puuseppä Gustaf Nybergh ja Maria Sofia Erikintytär. Hän pääsi ylioppilaaksi 1868 ja suoritti yleisen oikeustutkinnon 1876 ja sai varatuomarin arvon 1879. Nybergh oli Viipurin hovioikeuden palveluksessa ylimääräisenä virkamiehenä 1879–1881, kanslistina 1881–1885, ylimääräisenä viskaalina 1885, suomen kielen kääntäjänä ja notaarina 1885–1888, kanneviskaalina 1888–1890 ja asessorina 1890–1898. Hän oli senaatin lainvalmistelukunnan nuorempi jäsen vuosina 1892–1898, 1900 sekä 1909–1914, senaatin oikeusosaston jäsen 1898–1900 ja talousosaston jäsen 1899. Nybergh oli ensimmäisellä sortokaudella Privatbankenin notariaattiosaston johtajana 1901–1903 ja maasta karkotettuna 1903–1904.

Palattuaan Suomeen Nybergh oli Mechelinin senaatin jäsen ja oikeustoimituskunnan päällikkö vuosina 1905–1909, Suomen itsenäistyttyä hän toimi senaatin oikeusosaston varapuheenjohtajana 1917–1918 ja korkeimman oikeuden presidenttinä 1918–1920.

Nybergh oli porvarissäädyssä Viipurin edustaja valtiopäivillä 1894 ja 1897 ja Helsingin edustaja valtiopäivillä 1904–1905. Hän toimi säätyvaltiopäivien porvarissäädyn varapuhemiehenä 1894 ja 1897. Nybergh oli myöhemmin RKP:n kansanedustajana vuosina 1910–1914 edustaen Uudenmaan läänin vaalipiiriä.

Nybergh kuului jäsenenä patenttilakikomiteaan 1889, oikeudenkäyntilaitosta uudistavaan neuvottelukuntaan 1894, valtiopäiväjärjestystä uudistavaan komiteaan 1905–1906 sekä niin sanottuun Haritonovin komiteaan 1909. Nybergh oli myös Viipurin rahatoimikamarin sihteerinä ja asiamiehenä 1880–1888.

August Nybergh oli naimisissa vuodesta 1882 lähtien Aina Sofia Augusta Schybergsonin kanssa. Heidän poikansa oli kemisti ja filosofian tohtori Bertil Ragnar Nybergh (1896–1954), joka toimi Oy Keskuslaboratorion toimitusjohtajana.

Lähteet

Viitteet

  1. Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 257–259. Helsinki: Otava, 1921.

Aiheesta muualla

  • Mia Sundström: Nybergh, August (1851-1920) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.4.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Edeltäjä:
virka perustettu 1918
Korkeimman oikeuden presidentti
19181920
Seuraaja:
Julius Grotenfelt