Belgian kielet
Tässä artikkelissa aiomme tutkia var1:n kiehtovaa maailmaa. Sen vaikutuksista nyky-yhteiskuntaan sen historialliseen alkuperään lähdemme matkalle sen eri puolien läpi. Var1 on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena useilla aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Tämän artikkelin aikana tutkimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Tulemme huomaamaan, kuinka var1 on muokannut ymmärrystämme ympäröivästä maailmasta ja vaikuttanut siihen, miten suhtaudumme siihen. Valmistaudu syventymään tämän jännittävän aiheen syvälliseen ja informatiiviseen analyysiin.
Belgian on kielellisesti jakautunut käytännössä kahtia kahden suurimman virallisen kielen perusteella. Maassa puhutaan kuitenkin Ethnologuen mukaan 10 elossa olevaa kieltä.
Viralliset kielet
Maan perustuslain mukaan Belgia jakautuu neljään kielelliseen alueeseen: hollanninkieliseen Flanderiin, ranskankieliseen Valloniaan, saksankieliseen alueeseen Valloniassa ja Brysselin pääkaupunkiseutuun, joka on virallisesti kaksikielinen (hollanti ja ranska). Jokainen kunta kuuluu johonkin edellä mainittuun kielelliseen alueeseen.
Hollanninkieliset sijoittuvat maantieteellisesti Belgian pohjoisosiin, kun taas ranskankieliset eteläosiin. Saksankieliset alueet sijaitsevat Vallonian itäosissa Saksan rajan tuntumassa.
Huolimatta siitä, että monet belgialaiset käyttävät maan kahdesta suurimmasta kielestä paikallisia nimiä (flanderi ja vallooni), koulut käyttävät nimityksiä hollanti ja ranska.
Kaksi- ja monikielisyys sekä sen haasteet
Enemmistö belgialaisista osaa sekä ranskaa (75 % koko maan väestöstä) että hollantia (70 %). Arviolta 10 % maan asukkaista on täysin kaksikielisiä. Belgian kuningashuoneen jäsenet ovat perinteisesti käyneet koulunsa osittain hollanniksi ja osittain ranskaksi.
1800- ja 1900 -lukujen vaihteessa Belgian hallinto toimi lähes yksinomaan ranskaksi, mutta 1900-luvun kuluessa hollanninkieliset flaamit alkoivat vaatimaan kielellistä tasa-arvoa, mikä aiheuttaa kitkaa vielä tänäkin päivänä hollannin- ja ranskankielisten ryhmien välillä. Vuonna 1962 Belgia jaettiin käytännössä kahtia hollannin- ja ranskankieliseen alueeseen.
Vaikka Bryssel on virallisesti kaksikielinen alue, ranskankieliset ovat perinteisesti olleet enemmistö pääkaupunkiseudulla.
Muut kielet
Belgiassa yleisesti puhuttuja vieraita kieliä ovat italia, espanja, puola, turkki ja portugali. Näistä kielistä arabia on puhutuin ei-virallinen äidinkieli (n. 3 % maan koko väestöstä).
Suurin osa belgialaisista osaa ainakin hieman englantia.
Lähteet
- ↑ Belgium Ethnologue. 2023. Viitattu 14.8.2023. (englanniksi)
- ↑ The Belgian Constitution (pdf) Belgian House of Representatives. 2023. Viitattu 14.8.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Belgium BBC. 2014. Viitattu 14.8.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Belgium - Languages, Ethnicities, Diversity Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 14.8.2023. (englanniksi)
- ↑ The King The Belgian Monarchy. 2023. Viitattu 14.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Brussels Language Brussels.info. 2023. Viitattu 26.8.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Languages in Brussels - What are the languages spoken in Belgium introducingbrussels.com. 2023. Viitattu 14.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Belgique : quelles langues parle-t-on ? Tradutec Belgium. 15.6.2021. Viitattu 14.8.2023. (ranskaksi)
- ↑ What Languages Are Spoken In Belgium? WorldAtlas. 25.4.2017. Viitattu 26.8.2023. (englanniksi)