Belgian kommunistinen puolue
Var1:n alueella on vuosien varrella syntynyt lukuisia tutkimuksia, keskusteluja ja keskusteluja. Perustamisestaan lähtien Belgian kommunistinen puolue on ollut kiinnostuksen kohteena paitsi akateemisella tasolla, myös yhteiskunnassa yleensä. Sen vaikutus on ollut sellainen, että se on läpäissyt jokapäiväisen elämän eri osa-alueet kulttuurista, politiikasta, taloudesta teknologiaan. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Belgian kommunistinen puolue:n merkitystä, sen vaikutuksia ja vaikutusta nykymaailmassa. Sen alkuperästä nykypäivään analysoimme sen kehitystä ja roolia nyky-yhteiskunnassa.
Belgian kommunistinen puolue (ranskaksi Parti Communiste de Belgique, PCB, hollanniksi Belgische Communistische Partij) oli Belgiassa vuosina 1921-89 toiminut kommunistinen puolue. Sen toiminta perustui demokraattisen sentralismin periaatteille, ja se oli jakautunut kieliryhmien mukaan valloninkielisiin ja hollanninkielisiin siipiin.
Historia
Perustaminen
PCB perustettiin Anderlechtissä 3.-4. syyskuuta vuonna 1921. Se perustettiin yhdistämällä Eduard (War) Van Overstraetenin johtama Kommunistipuolue ja Joseph Jacquemotten johtama Belgian kommunistipuolue. Perustamisvaiheessa PCB:n jäsenmäärä oli noin 500.
Toiminta
PCB liittyi Kominterniin heti perustamisensa jälkeen. Vuoden 1925 parlamenttivaaleissa PCB sai kaksi edustajaa Belgian parlamentin edustajainhuoneeseen. Van Overstratenin kannattajat erotettiin puolueesta vuonna 1928. PCB:n pääsihteeriksi valittiin vuonna 1934 Joseph Jacquemotte. Jäsenmäärä oli vuonna 1938 noin 8500. Toisen maailmansodan aikana PCB toimi maanalaisena järjestönä natsi-Saksan miehitettyä Belgian. Vuonna 1943 suuri osa puolueen johtajista pidätettiin. Vuonna 1945 PCB osallistui Achille Van Ackerin johtaman hallituksen toimintaan. Sillä oli hallituksessa kaksi ministeriä. Vuoden 1946 parlamenttivaaleissa PCB sai 12,69 % annetuista äänistä, 23 paikkaa 202-paikkaiseen edustajainhuoneeseen ja 11 paikkaa 101-paikkaiseen senaattiin.
PCB:n puheenjohtaja Julien Lahaut murhattiin 18.8.1950. Vuonna 1954 puoluekokous valitsi puheenjohtajaksi Ernest Burnellen. PCB:llä oli merkittävä rooli vuosien 1960-61 yleislakossa. Se sai vuonna 1971 järjestetyissä parlamenttivaaleissa 3,1 %:n kannatuksen, 5 paikkaa edustajainhuoneeseen ja yhden senaattiin. Vuoden 1985 vaalien jälkeen puolue ei enää saanut edustajia Belgian parlamenttiin. PCB:n toiminta päättyi vuonna 1989, kun se jakautui kahtia. Flanderin ja Vallonian alueille perustettiin erilliset kommunistipuolueet.
Luettelo puheenjohtajista
- Julien Lahaut (1945-50)
- Ernest Burnelle (1954-68)
- Marc Drumaux (1968-72)
- Louis Van Geyt (1972-89)
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c d Communist Party of Belgium detailedpedia.com.
- ↑ a b c Communist Party of Belgium encyclopedia2.thefreedictionary.com.
- ↑ Van Acker I Government detailedpedia.com.
- ↑ Joseph Jacquemotte detailedpedia.com.