Bentso(a)pyreeni:n ongelma on erittäin ajankohtainen ongelma nykyään, koska se vaikuttaa monenlaisiin ihmisiin eri yhteyksissä. Kautta historian Bentso(a)pyreeni on ollut keskustelun ja kiistan kohteena, ja sen vaikutus ulottuu useille yhteiskunnan alueille. Tästä syystä on olennaista analysoida yksityiskohtaisesti Bentso(a)pyreeni:n eri puolia sen alkuperästä nykyiseen tilanteeseen, jotta sen vaikutukset ymmärretään täysin ja mahdollisia ratkaisuja löydetään. Tässä artikkelissa käsittelemme Bentso(a)pyreeni:een liittyviä eri näkökohtia ja tarjoamme kattavan ja kattavan näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Bentso(a)pyreeni | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C20H12 |
Moolimassa | 252,31 g/mol |
Ulkomuoto | Vaaleankeltaisia kiteitä |
Sulamispiste | 178,1 °C (451 K) |
Kiehumispiste | 496 °C (769 K) |
Tiheys | 1,4 g/cm3 |
Liukoisuus veteen | Ei liukene veteen |
Bentso(a)pyreeni eli BaP on orgaaninen yhdiste ja se kuuluu polysyklisiin aromaattisiin hiilivetyihin. Yhdiste on palavaa ja huoneenlämmössä (20 °C) se on olomuodoltaan vaaleankeltaista kiteistä ainetta. Sen kemiallinen kaava on C20H12. Bentso(a)pyreenista käytetään myös nimityksiä bents(a)pyreeni, 3,4-bentsopyreeni ja bentso(d,e,f)kryseeni.
Bentso(a)pyreenin moolimassa on 252,31 g/mol, sulamispiste 178,1 °C, kiehumispiste 496 °C, suhteellinen tiheys 1,4 g/cm3 ja CAS-numero 50-32-8. Yhdiste liukenee huonosti veteen (<0,1g/100 ml). Aine reagoi voimakkaiden hapettimien kanssa. Bentso(a)pyreenia syntyy usein epätäydellisen palamisen tai orgaanisen aineksen pyrolyysin seurauksena.
Bentso(a)pyreeni on luokiteltu Suomessa syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaksi aineeksi (ryhmä 3) ja se on erittäin myrkyllistä vesieliöille.
Jotkut sienet, kuten nukkaorvakat (Phanerochaete) ja osterivinokkaat (Pleurotus), pystyvät hajottamaan jopa bentso(a)pyreeniä hiilidioksidiksi erittämiensä solunulkoisten peroksidaasien avulla.