Tässä artikkelissa käsitellään Boris Akunin:n aihetta eri näkökulmista, ja tavoitteena on syventää sen merkitystä ja merkitystä nykyään. Sen vaikutuksia eri alueilla sekä sen kehitystä ajan mittaan analysoidaan. Tuoreet tutkimukset ja tutkimukset esitellään, jotka valaisevat Boris Akunin:tä ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Samoin keskustellaan mahdollisista tulevista vaikutuksista ja tutkitaan uusia Boris Akunin:een liittyviä tutkimusalueita. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan näkemyksen Boris Akunin:stä ja edistämään keskustelua sen merkityksestä ja merkityksestä nykymaailmassa.
Boris Akunin (ven. Бори́с Аку́нин; oikealta nimeltään Grigori Šalvovitš Tšhartišvili, ven. Григо́рий Ша́лвович Чхартишви́ли, s. 20. toukokuuta 1956, Georgia) on venäläinen kirjailija. Akunin on käyttänyt myös kirjailijanimiä Anatoli Brusnikin ja Anna Borisova.
Akunin tunnetaan 1800-luvun loppupuolelle sijoittuvista dekkareistaan, joiden päähenkilö on etsivä Erast Fandorin. Hänen kirjojaan on käännetty monelle kielelle, ja ne ovat olleet suosittuja Venäjällä, kuten myös Suomessa.
Akunin on opiskellut Aasian-tutkimusta ja japanin ja englannin kieliä. Hän on kääntänyt japanilaista kirjallisuutta ja toiminut japanin kielen tulkkina.
Akunin joutui Putinin kannattajien huijaamaksi. Soittajat esittätyivät Ukrainan edelliseksi kulttuuriministeriksi Oleksandr Tkatšenkoksi ja toisella kerralla presidentti Volodymyr Zelenskyiksi. Akunin on ollut Putinin sotapolitiikan ja Ukrainan-sodan vastustaja, eikä julkaistuissa puhelunauhoitteissa ollut mitään uutta. Venäläiset tiedotusvälineet nostivat hänen kommenttinsa kuitenkin julkisuuteen, ja Oleg Novikovin yritysryppääseen kuuluvat kirjakaupat ja kustantaja vetivät hänen teoksensa pois myynnistä. Hän asuu Maanpaossa Lontoossa.
Maanantaina 6. helmikuuta 2024 moskovalainen oikeusistuin määräsi Tšhartišvilin pidätettäväksi Ukrainaa tukevien mielipiteittensä vuoksi syytettynä "terrorismin tukemisesta".
Erast Fandorinin tutkimuksia -sarja:
|