Brenda Milner
Tässä artikkelissa tutkimme Brenda Milner:n aihetta eri näkökulmista, jotta voimme ymmärtää sen tärkeyden nykyään. Analysoimme sen alkuperää, kehitystä ja vaikutuksia yhteiskuntaan sekä sen vaikutuksia eri alueilla. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme syventymään Brenda Milner:n tärkeimpiin aspekteihin tutkimalla sen vaikutuksia kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja muihin jokapäiväisen elämän osa-alueisiin. Tutustumme myös Brenda Milner:een liittyviin mahdollisiin tulevaisuuden trendeihin ymmärtääksemme sen pitkän aikavälin vaikutusta.
| Brenda Milner | |
|---|---|
 Brenda Milner TEDxMcGill konferenssissa vuonna 2011. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. heinäkuuta 1918 Manchester |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Donald O. Hebb |
| Instituutti |
McGill University Montreal Neurological Institute and Hospital |
| Oppilaat | Lilli Prisko, Philip Corsi, Marilyn Jones-Gotman, Suzanne Corkin |
| Tutkimusalue | neuropsykologia, neurotiede |
|
|
|
Brenda Milner, C.C., G.O.Q., FRS, FRSC (s. 15. heinäkuuta 1918 Manchester, Iso-Britannia) on Kanadaan muuttanut brittiläissyntyinen neuropsykologi. Hän toimii edelleen Montrealin neurologisessa instituutissa Dorothy J. Killam -professorina sekä McGill-yliopistossa professorina. Milner on saanut lukuisia palkintoja ja tunnustuksia (muun muassa Kavli Prize in Neuroscience, 2014; Balzan Foundation Award in Cognitive Neuroscience, 2009) sekä yli 25 kansainvälistä kunniatutkintoa.
Koulutus
Milner valmistui Cambridgen yliopiston Newnham Collegesta pääaineenaan kokeellinen psykologia (B.A., 1939; M.A. 1949). Hän suoritti McGill-yliopistossa tohtorintutkinnon (Ph.D., 1952). Fysiologisen psykologian väitöskirjan aihe oli Intellectual effects of temporal-lobe damage in man. Työn ohjasi Donald Hebb. Myöhemmin Cambridgen yliopistossa Milner suoritti lisäksi kokeellisen psykologian tohtorintutkinnon (D.Sc., 1972).
Tutkimus
Milnerin päätutkimuskohteet ovat olleet muisti, otsalohkojen toiminta ja aivopuoliskojen erikoistuminen sekä niiden välinen vuorovaikutus.
Muisti
Milner on tullut tunnetuksi tekemästään muistitutkimuksesta ja siinä tekemistään johtopäätöksistä. Tutkimuksissaan Milner on arvioinut erityisesti potilaan HM muistisuoriutumista ja päätellyt, että leikkauksessa tuhoutuneiden alueiden täytyi jollain tavalla olla kriittisiä muistisuoriutumisessa, kun kerran HM ei leikkauksen jälkeen (postoperatiivisesti) pystynyt suoriutumaan niistä normaalisti. Leikkauksessa HM:ltä poistettiin molemminpuolisesti mediaalisia ohimolohkorakenteita, muun muassa hippokampus suurelta osin sekä tursopoimu (parahippocampal gyrus). Hänelle kehittyi täydellinen antero- (leikkausta seuranneen ajan) ja osittainen retrogradinen (leikkausta edeltäneen ajan) amnesia. Sitä vastoin esimerkiksi hänen yleinen älykkyytensä tai persoonallisuutensa pysyivät muuttumattomina. Hänen älykkyysosamääränsä nousi leikkausta edeltävästä 104:sta sen jälkeiseen 117:aan.
Milnerin tutkimusten perusteella voitiin lisäksi päätellä, että HM saattoi leikkauksen jälkeenkin oppia tiettyjä uusia visuomotorisia taitoja tullessaan paremmaksi niitä vaativissa tehtävissä.
Scovillen ja Milnerin artikkeli (1957) on yksi neurotieteiden historian viitatuimmista.
Otsalohkojen toiminta
Milner käytti Wisconsin Card Sorting Test:iä, eräänlaista kortinlajittelutehtävää, apunaan arvioidakseen vertaillen eri aivovaurioiden vaikutuksia älykkyyteen. Tehtävässä täytyy lajitella eri muotoja, määriä ja värejä sisältäviä kortteja nippuihin noudattaen jotain tuntematonta lajitteluperustetta yrityksen ja erehdyksen kautta.
Aivovaurioista dorsolateraaliset (sivulla selänpuolella sijaitsevat) otsalohkoleesiot vaikuttivat potilaiden suoriutumiseen siten, että he pystyivät vaihtamaan kortinlajitteluperiaatteesta toiseen huonommin kuin verrokit, joilla aivovauriot sijoittuivat jollekin muulle alueelle. Otsalohkovaurioituneilla ilmeni muihin verrattuna lisäksi enemmän perseveraatio- eli juuttumistaipumusta.
Milner on tiettävästi ensimmäinen, joka on käyttänyt kyseistä testiä otsalohkojen toiminnan arvioimiseen.
Lähteet
- ↑ Heidi Roth, MD & Barbara W. Sommer: [https://www.aan.com/siteassets/home-page/footer/about-the-aan/history/11aantranscriptbrendamilner_ft.pdf Interview with Brenda Milner, Ph.D., Sc.D. CC, GOQ, FRS, FRSC] Oral History Project. 2.12.2011. American Academy of Neurology. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ The Montreal Neurological Institute & Hospital: Brenda Milner, CC, GOQ, DSc, PhD Researchers. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Awards & Honours of Brenda Milner Montreal Neurological Institute and Hospital. Viitattu 29.11.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d Squire, Larry R., Society for Neuroscience.: The history of neuroscience in autobiography. Washington DC: Society for Neuroscience, 1996-<2016>. 36433905. (englanniksi)
- ↑ Brenda Milner: Intellectual effects of temporal-lobe damage in man. Väitöskirja (McGill University: Department of Psychology). 1952. eScholarship@McGill. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ a b c d Kate E Watkins, Denise Klein: Brenda Milner on her 100th birthday: a lifetime of ‘good ideas’. Brain, 9.7.2018, nro 8, s. 2527–2532. doi:10.1093/brain/awy186. ISSN 0006-8950. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ a b c d Scoville, W. B. & Milner, B.: Loss of recent memory after bilateral hippocampal lesions. Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry, 20(1), 1957. (englanniksi)
- ↑ Larry R. Squire (toim.): ”Brenda Milner: Brenda Milner”, The History of Neuroscience in Autobiography, vol. 2, s. 276-305. Academic Press, 1998.
- ↑ Milner, P. M. & Glickman, S. E. (toim.): Cognitive processes and the brain: An enduring problem in psychology : sel. readings, s. 97-111. Princeton, N.J.: Van Nostrand, 1965. (englanniksi)
- ↑ Larry R. Squire: The Legacy of Patient H. M. for Neuroscience. Neuron, 2009-01, nro 1, s. 6–9. PubMed:19146808. doi:10.1016/j.neuron.2008.12.023. ISSN 0896-6273. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c Brenda Milner: Effects of different brain lesions on card sorting. Archives of Neurology, 3, 1963, s. 90-100.
- ↑ Eling, Derckx & Maes: On the historical and conceptual background of the Wisconsin Card Sorting Test. Brain and Cognition, 1.8.2008, nro 3, s. 247–253. doi:10.1016/j.bandc.2008.01.006. ISSN 0278-2626. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.12.2018. en
Aiheesta muualla
- McGill Reporter – tutkijan profiili (englanniksi)
| ||||||||||||||
