Nykyään Brentanon koulukunta on aihe, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja eri elämänalojen ihmisten huomion. Brentanon koulukunta on osoittautunut toistuvaksi ja oleelliseksi keskustelunaiheeksi tänään populaarikulttuuriin vaikutuksestaan politiikkaan ja yhteiskuntaan. Koska teknologian kehitys muuttaa jatkuvasti tapaamme olla vuorovaikutuksessa Brentanon koulukunta:n kanssa, ja jatkuva uutisten ja tietojen virta vaikuttaa edelleen käsitykseemme tästä aiheesta, on tärkeää tarkastella lähemmin sitä, kuinka Brentanon koulukunta:stä on tullut niin ratkaiseva jokapäiväisessä elämässämme. Tässä artikkelissa tutkimme Brentanon koulukunta:n eri puolia ja sen vaikutusta elämäämme ja ympäröivään maailmaan.
Brentano koulukunta viittaa filosofeihin, jotka opiskelivat Franz Brentanon (1838–1917) oppilaana ja saivat tältä vaikutteita. Brentanon filosofinen ajattelu on levinnyt hyvin laajalle hänen oppilaidensa töiden ansiosta, ja sillä on ollut paljon vaikutusta nykyajan filosofiaan, mielenfilosofiaan, psykologiaan ja kognitiotieteeseen. Vaikka koulu ei koskaan ollut koulukunta perinteisessä merkityksessä, Brentano pyrki pitämään sen jotakuinkin yhtenäisenä. Brentanon kaksi tunnetuinta oppilasta, Alexius Meinong ja Edmund Husserl, kuitenkin siirtyivät lopulta yhä kauemmaksi Brentanon teorioista.
Filosofi Seppo Sajama kuvailee koulukuntaa seuraavasti: ”Kun lukee Brentanon teosten toimittajien esipuheita, tulee mieleen pikemminkin uskonnollinen lahko kuin filosofinen koulukunta.”
Koulukuntaan voidaan lukea kuuluneeksi muun muassa seuraavat henkilöt (suluissa paikka ja aika, jolloin he olivat Brentanon oppilaana):
Brentanon oppilaat perustivat edelleen uusia koulukuntia tai liikkeitä, ja opettivat merkittäviä oppilaita:
Sellaiset ajattelijat kuin Bertrand Russell, Roderick Chisholm, G. E. Moore, Gilbert Ryle, John Searle, Barry Smith, Kevin Mulligan, Peter Simons ja Jan Woleński ovat puolestaan levittäneet Brentanon vaikutusta analyyttiseen filosofiaan omalla tutkimuksellaan ja julkaisutoiminnallaan.