Nykymaailmassa Bromeliat:stä on tullut laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Bromeliat:n vaikutus on tuntunut yhteiskunnan eri osa-alueilla politiikasta kulttuuriin, talouteen ja teknologiaan. Sen vaikutuksilla ei ole rajoja ja sen läsnäolo näkyy yhä selvemmin jokapäiväisessä elämässä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Bromeliat-ilmiötä ja analysoimme sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa.
Bromeliat | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Poales |
Heimo: | Ananaskasvit Bromeliaceae |
Alaheimo: | Bromelioideae |
Suku: |
Bromeliat Bromelia L. |
Katso myös | |
Bromeliat (Bromelia) on ananaskasvien heimoon kuuluva kasvisuku, johon kuuluu yli 50 pääasiassa Amerikan trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla esiintyvää lajia. Useimmat lajit ovat päällyskasveja, ja ne kasvavat etenkin puiden rungoilla ja oksilla. Ne saavat kaiken tarvitsemansa ilmasta käsin sateen ja erilaisen putoavan orgaanisen aineksen muodossa, ja niiden juurten ainoa tehtävä on kiinnittää kasvi alustaansa.
Bromelioiden sisäkkäin kasvavien pitkien lehtien tyvet muodostavat suppilon, johon kertyvää sadevettä kasvi käyttää hyväkseen. Joidenkin lajien sitkeistä lehdistä saadaan kasvikuitua, josta tehdään köysiä, kasseja, mattoja ja muita karkeita tekstiilejä. Toisia kasvatetaan koristekasveina. Kukkakaupassa Bromelia-suvun lajeja kutsutaan joskus timanttiananaksiksi tai ananaskasveiksi – tosin myös Guzmania-suvun lajeja kutsutaan timanttiananaksiksi.
Suku on saanut nimensä ruotsalaisen kasvitieteilijän, Olof Bromeliuksen (k. 1705) kunniaksi.