Bror-Axel Lamberg
Nykymaailmassa Bror-Axel Lamberg on ottanut perustavanlaatuisen roolin elämässämme. Syntymisestään lähtien se on vaikuttanut merkittävästi yhteiskuntamme eri puoliin ja muuttanut tapaamme kommunikoida, työskennellä, olla tekemisissä ja jopa viihdyttää itseämme. Bror-Axel Lamberg on ollut keskustelun, kiistelyn ja ihailun aiheena, ja se on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä, jotka kuvastavat sen merkitystä ja vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Bror-Axel Lamberg:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen vaikutusta ja merkitystä nykymaailmassa.
Bror-Axel Lamberg (1. maaliskuuta 1923 Helsinki – 4. toukokuuta 2014) oli suomalainen lääkäri ja Helsingin yliopiston professori.
Lambergin vanhemmat olivat konttoristi Axel Evert Lamberg ja Anna Perkowsky ja puoliso vuodesta 1947 lääketieteen lisensiaatti Carin Anita Emilia Olin. Lamberg tuli ylioppilaaksi 1941 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1949. Lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi hän väitteli 1963. Lamberg erikoistui sisätauteihin, hän oli Helsingin yliopiston sisätautien dosentti 1957–1965, sisätautiopin apulaisprofessori 1965–1971 ja henkilökohtainen ylimääräinen professori 1971–1989. Hänelle myönnettiin Matti Äyräpään palkinto vuonna 1979.
Lähteet
- ↑ a b Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 327–328. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
- ↑ Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 18.5.2014 s. C 29
- ↑ Helsingin yliopisto, viitattu 18.5.2014
| ||||||||||||||
