Nykymaailmassa CFA-frangi edustaa aihetta, joka on erittäin tärkeä ja kiinnostaa laajaa väestöryhmää. Syntymisestään lähtien CFA-frangi on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion vaikutuksensa vuoksi yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Maantieteelliset ja kulttuuriset rajat ylittävällä laajuudella CFA-frangi:stä on tullut mielipiteiden, tiedon ja näkemysten vaihdon lähentymispiste. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti CFA-frangi:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykyhetkeen. Samalla tutkimme CFA-frangi:n tulevaisuuden vaikutuksia jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.
CFA-frangi eli CFA (ransk. franc CFA, "céfa", alun perin Colonies françaises d'Afrique eli Ranskan siirtomaat Afrikassa, myöhemmin Communautés financières d'Afrique eli Afrikan taloudellinen yhteisö) on kahden valuutan nimi.
Länsi-Afrikan CFA-frangia käytetään kahdeksassa länsiafrikkalaisessa maassa ja Keski-Afrikan CFA-frangia käytetään kuudessa keskiafrikkalaisessa maassa. Molempien arvo on sidottu kiinteällä valuuttakurssilla euroon Ranskan takaamana. 1 euro = 655,957 CFA-frangia.
Vaikka teoreettisesti CFA-frangit ovat kaksi eri valuuttaa, ne ovat vaihdettavissa toistensa kanssa.
CFA-frangi on tarkoitus korvata ECO-valuutalla vuoden 2020 lopulla.
CFA-frangi perustettiin 26.12.1945 yhdessä CFP-frangin kanssa. Syy valuutan luomiseen oli Ranskan frangin heikkous heti toisen maailmansodan jälkeen. Kun Ranska ratifioi Bretton Woodsin sopimuksen joulukuussa 1945, Ranskan frangi devalvoitiin, jotta se voitiin kiinnittää Yhdysvaltain dollarin kurssiin. Ranskan siirtomaissa luotiin uusia valuuttoja, joilla pyrittiin vapauttamaan ne voimakaista devalvaatioista, mikä helpotti Ranskan vientiä.
CFA-frangi luotiin kiinteällä valuuttakurssilla suhteessa Ranskan frangiin. Tätä vaihtokurssia muutettiin vain kaksi kertaa: vuonna 1948 ja vuonna 1994.
Vuosien 1960 ja 1999 tapahtumat olivat pelkästään Ranskassa käytössä olevien valuuttojen muutoksia: CFA-frangin suhteessa Ranskan frangiin /euroon muuttui vasta vuosina 1948 ja 1994.
CFA-frangia käyttävien Afrikan maiden on täytynyt tallettaa 50 % valuutasta ranskalaisten pankkien tileille. Tilejä hallitsee Ranskan valtiovarainministeriö.
Kannattajiensa mukaan CFA-frangi tuo taloudellista turvaa ja edullisen valuutan arvon. Vastustajien mielestä se suosii ranskalaisia yrityksiä ja hidastaa talouskasvua Afrikan maissa.
CFA-frangin arvoa on kritisoitu laajalti liian korkeaksi, mistä monet taloustieteilijät uskovat Afrikan maiden kaupunkieliittiä suosiviksi, koska he voivat ostaa maahan tuotuja tavaroita edullisesti sellaisten maanviljelijöiden kustannuksella, jotka eivät voi helposti viedä maataloustuotteita ulkomaille. Vuoden 1994 devalvointi pyrki vähentämään epätasapainoa.
Afrikassa on järjestetty lukuisia CFA-frangia ja ranskalaista uuskolonialismia vastustavia protesteja. Frangin vastaisen liikehdinnän keulakuva on ranskalais-beniniläinen aktivisti, taiteilijanimeltään Kémi Séba, jolla on Facebookissa lähes 800 000 seuraajaa.
Ajan myötä CFA-frangin käyttävät maat ja alueet ovat muuttuneet, koska jotkin maat alkoivat ottaa käyttöön omia valuuttojaan. Pari maata Länsi-Afrikassa on myös päättänyt ottaa CFA-frangin käyttöönsä, vaikka eivät olekaan olleet koskaan Ranskan siirtomaita.
CFA-frangista on kaksi versiota, läntinen ja keskinen, joilla on eri keskuspankki. Kummallakin versiolla on omat setelinsä ja kolikkonsa, jotka kelpaavat maksuvälineiksi vain omilla alueillaan.
Länsi-Afrikan CFA-frangia valvoo Länsi-Afrikan keskuspankki Dakarissa, Senegalissa ja Keski-Afrikan CFA-frangia valvoo Keski-Afrikan keskuspankki Yaoundéssa, Kamerunissa. Kokonaisuutena CFA-frangi on Ranskan valtiovarainministeriön takaama.