Nykyään Carl Bolle on aihe, joka kattaa laajan kirjon keskustelua ja keskustelua yhteiskunnassa. Carl Bolle on onnistunut vangitsemaan monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen sen vaikutuksista politiikkaan sen vaikutuksiin arkeen. Riippumatta siitä, mistä näkökulmasta sitä lähestytään, Carl Bolle:stä on tullut nykyään erittäin tärkeä aihe. Kun jatkamme tämän ilmiön tutkimista, on tärkeää tarkastella huolellisesti sen eri puolia ja ymmärtää, kuinka se vaikuttaa jatkuvasti muuttuvaan maailmaamme. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Carl Bolle:tä ja sen merkitystä elämässämme.
Carl Bolle | |
---|---|
Carl Bolle vuonna 1902. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Carl August Bolle |
Syntynyt | 1821 Schöneberg |
Kuollut | 17. helmikuuta 1909 1909 (87–88 vuotta) Berliini |
Kansalaisuus | Saksa |
Koulutus ja ura | |
Tutkimusalue | luonnontieteet |
|
Carl August Bolle (1821 Schöneberg – 17. helmikuuta 1909 Berliini) oli saksalainen luonnontutkija ja keräilijä.
Bolle syntyi varakkaaseen berliiniläisperheeseen. Hän opiskeli lääketiedettä ja luonnontieteitä Berliinissä ja Bonnissa. 1846 hän väitteli tohtoriksi Alppien kasvillisuudesta, väitöskirjan nimi oli De vegetatione alpina in Germania extra Alpes obvia. Vuosina 1852 ja 1856 Bolle matkusti Kap Verdellä ja Kanariansaarilla. Matkoistaan hän kirjoitti teoksen Meiner zweiter Beitrage zur Vogelkunde der Canarischen Inseln in (1857).
Bolle oli perustamassa Saksan lintutieteellistä yhdistystä (Deutsche Ornithologen-Gesellschaft) vuonna 1867. Alfred Edmund Brehmin kuoltua Bolle toimi yhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 1884 alkaen.
Bolle nimesi kanariankirvisen (Anthus berthelotii) Sabin Berthelotin kunniaksi 1862. Kanariankyyhky (Columba bollii) ja valkopääsäihkyjä (Phoeniculus bollei) on nimetty Bollen kunniaksi.
Bollen nimeämien kasvien tieteellisissä nimissä käytetään sen jälkeen liittettävää auktorilyhennettä Bolle.
|