Casimirin ilmiö
Seuraavassa artikkelissa tutkimme Casimirin ilmiö:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on vuosien varrella kiinnittänyt monien huomion. Casimirin ilmiö on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua sekä asiantuntijoiden että fanien keskuudessa. Tässä artikkelissa perehdymme Casimirin ilmiö:n eri puoliin sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Tavoitteena on tarjota syvempää ymmärrystä tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Casimirin ilmiö eli Casimir–Polder voima on voima, joka syntyy kahden hyvin lähellä toisiaan olevan kappaleen välille. Voima johtuu siitä, että kappaleiden väliin syntyvien virtuaalihiukkasten aallonpituus on rajallinen. Koska kappaleiden etäisyys on rajallinen, ei kappaleiden välille voi syntyä sellaisia hiukkasia, joiden aallonpituus on etäisyyttä pitempi. Siitä seurauksena on kappaleita ulkoapäin yhteen työntävä paine. Muualle kuin kappaleiden välille voi syntyä eri aallonpituisia hiukkasia.
Ilmiön ennusti hollantilainen fyysikko Hendrik B. G. Casimir, jonka mukaan ilmiö on nimetty. Ensi kertaa ilmiön olemassaolo todistettiin vuonna 1958. Voima todistetaan perinteisesti tyhjiössä lähekkäin olevilla varauksettomilla metallilevyillä, jotka lähestyvät toisiaan itsekseen.
Voiman suuruus on verrannollinen levyjen pinta-alaan ja kääntäen verrannollinen levyjen välisen etäisyyden neljänteen potenssiin.
Casimirin ilmiö on keskeinen nukleonimalleissa ja nanotekniikassa.lähde?
Lähteet
- ↑ Pierre-Philippe Crépin & Marie-Pascale Gorza & Romain Guérout & Astrid Lambrecht & Serge Reynaud: Casimir-Polder forces Laboratoire Kastler Brossel. 26.11.2017. Viitattu 2.12.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c A. Lambrecht: The Casimir effect: a force from nothing Physics world. 1.9.2002. Viitattu 28.3.2024.
- ↑ a b Enqvist, Kari: Muuttuiko kaikkeutemme kuva? Helsingin yliopisto. Viitattu 2.12.2019.
Aiheesta muualla
- Genet, Cyriaque & Intravaia, Francesco & Lambrecht, Astrid & Reynaud, Serge: Electromagnetic vacuum fluctuations, Casimir and Van der Waals forces. Annales de la Fondation Louis de Broglie, 2004, 29. vsk, nro 1–2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.12.2019. (englanniksi)