Christian von Steven
Nykyään Christian von Steven-aihe on erittäin tärkeä ja kiinnostava laajaa yhteiskunnan kirjoa. Taloudellisista vaikutuksistaan ihmisten jokapäiväiseen elämään Christian von Steven on herättänyt keskustelua ja pohdintaa eri alueilla. Kun siirrymme 2000-luvulle, emme voi sivuuttaa Christian von Steven:n merkitystä ja sen monimutkaista suhdetta modernin elämän muihin osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Christian von Steven:een ja analysoimme sen merkitystä, seurauksia ja mahdollisia haasteita. Yksityiskohtaisen analyysin avulla toivomme saavamme uusia ideoita ja näkökulmia, jotka auttavat meitä ymmärtämään paremmin Christian von Steven:n roolia nykymaailmassamme.
Christian von Steven (ven. Христиан Христианович Стевен, Hristian Hristianovitš Steven; 30. tammikuuta 1781 Hamina – 30. huhtikuuta 1863 Simferopol) oli suomalaissyntyinen kasvitieteilijä ja entomologi, joka teki elämäntyönsä Etelä-Venäjällä ja Krimillä.
Steven syntyi tuolloin Venäjän Viipurin kuvernementtiin kuuluneessa Haminassa. Hänen vanhempansa olivat Haminan tullitirehtööri, kollegineuvos Christian Daniel Stewen ja tämän ensimmäinen vaimo Anna Wulffert. Steven aloitti opiskelun Turun Akatemiassa ja jatkoi Pietarissa ja Jenassa. Vuonna 1799 hän valmistui Pietarissa lääkäriksi. Hän osallistui luonnontieteellisiin tutkimusretkiin Etelä-Venäjällä ja Ukrainassa ja sai sen jälkeen tehtäväkseen perustaa Nikitan kasvitieteellisen puutarhan Krimille Jaltan läheisyyteen. Hän toimi tämän merkittävän puutarhan johtajana 1812–1827. Vuosina 1826–1841 hän toimi Venäjän silkintuotannon ylitarkastajana, vuosina 1841–1851 Etelä-Venäjän koko maatalouden ylitarkastajana ja jäi sitten eläkkeelle. Venäläisen aatelisarvon Steven sai vuonna 1817. Hänet kutsuttiin vuonna 1840 Suomen Tiedeseuran jäseneksi. Samana vuonna hänet vihittiin Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi.
Steven kirjoitti kasveista, hyönteisistä ja silkintuotannosta kaikkiaan 72 artikkelia ja kirjaa, joista merkittävin lienee 1856–1857 julkaistu 400-sivuinen Krimin luonnonvaraisten kasvien kasvio Verzeichnis der auf der taurischen Halbinsel wildwachsenden Pflanzen. Hän kuvasi myös kymmeniä uusia kasvilajeja sekä keräsi suuren herbaarion, jonka hän lahjoitti Helsingin yliopistolle vuonna 1860. Tämä 60 000 – 120 000 kasvinäytettä käsittävä kokoelma muodostaa Helsingin kasvimuseon kansainvälisen putkilokasvikokoelman perustan ja on yhä sen arvokkain osa.
Stevenin mukaan on nimetty lukuisia kasvilajeja sekä kaksi sukua, ristikukkaisiin kuuluva Stevenia ja kämmekkäsuku Steveniella.
Stevenin veli oli kenraaliluutnantti Alexander Stewen-Steinheil ja velipuoli Viipurin läänin kuvernööri Fredrik Stewen. Stevenin poika Aleksandr Steven oli Venäjän valtakunnanneuvoston jäsen ja vaikuttaja Krimillä.
Teoksia
- Monographia Pedicularis, 1822
- Verzeichnis der auf der taurischen Halbinsel wildwachsenden Pflanzen, 1856–1857
Lähteet
- ↑ a b Kotivuori, Yrjö: Kristian Steven. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Facta2001, WSOY 1985, 15. osa, palsta 295
- ↑ a b c Pertti Uotila (2004) Christian von Steven 1781–1863 (Arkistoitu – Internet Archive) Luomuksen vanha sivusto.
- ↑ Elfving, Fredrik: Suomen Tiedeseura 1838-1938, s. 307. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica, 1938.
- ↑ Global Plants Initiative Helsingin yliopiston kasvimuseo
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Kristian Daniel Steven. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Tor Carpelan: Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna efter 1809 adlade, naturaliserade eller adopterade ätterna, s. 286. Helsinki 1942.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Christian von Steven Wikimedia Commonsissa
- Alexander von Nordmann (1865) Christian Steven, der Nestor der Botaniker. Bulletin de la Société impériale des naturalistes de Moscou B. XXXVIII, 1-2, S. 100-.
| ||||||||||||||||||||||
