Daniel Hjort

Tässä artikkelissa tutkimme Daniel Hjort:n vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Teknologiavaikutuksestaan ​​yhteiskunnalliseen rooliin Daniel Hjort:stä on tullut yhä tärkeämpi aihe nykymaailmassa. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla, kuinka Daniel Hjort on muokannut tapaamme olla vuorovaikutuksessa ympärillämme olevan maailman kanssa, sekä sen vaikutuksia tulevaisuuteen. Tämän artikkelin alkuperästä nykyhetkeen asti se pyrkii valaisemaan Daniel Hjort:n ratkaisevaa roolia jokapäiväisessä elämässämme ja kuinka sen vaikutus muokkaa nykyisyyttämme ja tulevaisuuttamme.

Tämä artikkeli kertoo henkilöstä. Samannimisestä näytelmästä katso artikkeli Daniel Hjort (näytelmä) ja oopperasta Daniel Hjort (ooppera).
Joseph Alasen maalaus Daniel Hjortista

Daniel Theodorus Hjort (n. 1575 Värend, Smoolanti28. toukokuuta 1615 Tukholma) oli syntyjään smoolantilainen, Suomessa vaikuttanut kirjanoppinut ja kuningas Kaarle IX:n läheinen avustaja.

Daniel Hjort oli ylioppilas Värendin seudulta. 1500-luvulla hän asui marski ja valtaneuvos Klaus Flemingin perheessä. Hänen mainitaan yllyttäneen kapinamielialaa Turun linnaa puolustaneiden sotilaiden keskuudessa vuoden 1597 piirityksen aikana. Hjortista tuli sittemmin runoilija ja maisteri, ja hänet aateloitiin nimellä Hjortvipa.

Kaarle IX määräsi Hjortin vuonna 1601 Lappiin järjestelemään alueen kirkollista ja maallista hallintoa. Daniel Hjort kuoli miekanpistoon vuonna 1615.

Hjortin kunniaksi on vuonna 1923 nimetty Daniel Hjortin katu Turun V kaupunginosassa. Vuonna 1862 tuli ensi-iltaan J. J. Wecksellin näytelmä Daniel Hjort, jonka pohjalta Selim Palmgren myöhemmin sävelsi samannimisen oopperan.

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. Lappalainen, Mirkka: Pohjolan leijona: Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611–1632, s. 164. Helsinki: Siltala, 2014. ISBN 978-952-234-242-3.

Aiheesta muualla