Dervissit

Nykymaailmassa Dervissit on saavuttanut kiistattoman merkityksen yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla, Dervissit:stä on tullut usein keskustelun ja yleisen kiinnostuksen aihe. Sen vaikutukset näkyvät jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla ja herättävät sekä keskustelua että ihailua. Tästä syystä on olennaista tutkia Dervissit-ilmiötä perusteellisesti ja analysoida sen vaikutukset, seuraukset ja mahdolliset tulkinnat. Tässä artikkelissa ehdotamme sukeltamista Dervissit:n maailmaan ymmärtääksemme sen todellisen laajuuden ja merkityksen nykyään.

Pyörivä tanssi on vain turkkilaisen mevlevi-suuntauksen käyttämä rituaali. Kullakin veljeskunnalla on omat rituaalinsa

Dervissit (derviššit) ovat islamilaisia hartaudenharjoittajia, jotka kuuluvat johonkin suufilaiseen veljeskuntaan (tariqa). Veljeskuntia alkoi syntyä 1100-luvulla. Veljeskuntaan pyrkivien tulee alistua sen šeikin johtoon ja omaksua veljeskunnan hengelliset ajatukset.

Dhikr

Dervissien pääasiallinen uskonnollinen rituaali on dhikr, joka tarkoittaa jonkin Jumalaa ylistävän formulan toistamista tavoitteena päästä uskonnolliseen hurmokseen. Dhikr kehittyi Koraanin resitaatiosta lyhyiksi toistettaviksi formuloiksi, kuten lā ilāha illa ʾllāh (ei ole muuta Jumalaa kuin Jumala), Allahu akbar (Jumala on suurin) tai al-ḥamdu līʾllāh (ylistys Jumalalle). Suufilaisten veljeskuntien rituaalit pyrkivät hypnoottiseen tilaan ja ekstaattiseen transsiin myös fyysisten harjoitusten, esimerkiksi pyörivän tanssin avulla. Rituaalit olivat kullekin ryhmälle erityisiä, ja ulottuivat Jumalan nimien toistamisesta veriuhreihin, miekkatansseihin, tulen tai käärmeiden käsittelyyn, keskinäiseen ruoskimiseen ja moneen muuhun.

Elämäntapa ja vaikutus

Dervissit asuvat veljeskunnan asuntoloissa tai ovat maallikkoveljiä, mutta molemmissa tapauksissa he ovat tulleet yleensä alemmista yhteiskuntaluokista. Keskiajalla dervissiyhteisöillä oli tärkeä poliittinen asema muslimimaissa, mutta nykyään ne ovat usein hallitusten valvomia, ja virallinen islam hyljeksii niiden teologisia näkemyksiä. Kerjäläisdervissejä kutsutaan fakiireiksi.

Lähteet

  • Geertz, Clifford: Islam Observed, Religious Development in Morocco and Indonesia. The University of Chicago Press, 1968. ISBN 0-226-28511-1.
  • Maristo, Joonas & Sergejeff, Andrei (toim.): Sanasto. Teoksessa: Aikamme monta islamia, s. 317–323. Gaudeamus, 2015. ISBN 978-952-495-371-9.

Viitteet

  1. Maristo & Sergejeff 2015, s. 322
  2. dervissi. Kielitoimiston sanakirja, 2020. Viitattu 24.5.2021.
  3. a b c d dervish Encyclopaedia Britannica. Viitattu 28.8.2022.
  4. Dhikr Encyclopaedia Britannica. Viitattu 13.11.2021.
  5. Geertz 1968, s. 51–52

Aiheesta muualla