Diplomaatti

Tässä artikkelissa perehdymme Diplomaatti:n jännittävään maailmaan tutkimalla sen eri puolia, ominaisuuksia ja mahdollisia sovelluksia jokapäiväisessä elämässä. Diplomaatti on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, asiantuntijoissa ja harrastajissa, koska se on relevanttia eri osa-alueilla ja voi vaikuttaa ajattelu-, tunne- ja toimintatapoihin. Tämän mukaisesti analysoimme Diplomaatti:tä eri näkökulmista tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin sen tärkeyden ja potentiaalin. Alkuperäistään tulevaisuuden ennusteisiin Diplomaatti paljastaa itsensä jännittävänä aiheena, joka herättää uteliaisuutta ja kutsuu meidät pohtimaan sen vaikutusta nykymaailmaan.

Diplomaatti on vierasta valtiota tai kansainvälistä organisaatiota kuten Yhdistyneitä kansakuntia tai Euroopan unionia edustava lähettiläs tai yleensä diplomaattikunnan jäsen. Valtioiden välisiä suhteita ylläpidetään yleensä diplomaattien välityksellä. Diplomaatin tehtävänä on harjoittaa diplomatiaa, ylläpitää kontaktipintaa ja keskusteluyhteyttä, kun taas voimakkaat reaktiot ovat poliittisen päätöksenteon alaisia ratkaisuja. Kansainväliset sopimukset syntyvät yleensä diplomaattien neuvottelemina ennen kuin poliitikot allekirjoittavat ne.

Diplomaattiseen henkilökunnan käytössä olevilla ajoneuvoilla saattaa olla käytössään erityinen rekisterilaatta. Joissain maissa diplomaattisen edustajiston ajoneuvon rekisterilaatassa on CD-tunnus.

Diplomaattien tehtäviin kuuluu lähettäjävaltion edustaminen vastaanottajamaassa, lähettäjävaltion ja sen kansalaisten etujen suojaaminen kansainvälisen oikeuden puitteissa, vastaanottajavaltion hallituksen kanssa neuvotteleminen, vastaanottajavaltion oloihin ja tapahtumiin tutustuminen sekä niistä raportointi, sekä ystävällisten suhteiden edistäminen lähettäjävaltion ja vastaanottajavaltion välillä sekä maiden välisten taloudellisten, sivistyksellisten ja tieteellisten suhteiden kehittäminen. Diplomaattikunta myös valvoo valtiosopimusten toimeenpanoa asemamaissa.

Diplomaattikunnaksi kutsutaan jossakin valtiossa toimivia ulkovaltojen lähettiläitä, tai kaikkia jossain maassa diplomaattisissa tehtävissä toimivia lähetystöjen virkamiehiä (diplomaattinen henkilökunta). Diplomaattikunnan vanhin eli esimies (doyen) on se korkeimman arvoluokan lähettiläs, joka on pisimmän ajan ollut asianomaisessa valtiossa. Joissain tapauksissa hän saattaa puhua kaikkien maahan sijoittuneiden diplomaattien puolesta esimerkiksi lausumalla diplomaattikunnan yhteisen tervehdyksen valtiollisessa juhlatilaisuudessa. Katolisissa maissa diplomaattikunnan vanhimman asemassa on usein paavin lähettiläs (nuntius).

Suurlähettiläs on valtion toisessa valtiossa, toiselle hallitukselle tai kansainvälisessä järjestössä ylläpitämän diplomaattisen edustuston johtaja.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Pirkko Kukko-Liedes, Anne Orjala: Jari Vilén nimitettiin EU:n suurlähettilääksi 11.4.2014. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 28.6.2021.
  2. ↑ a b 4/1970 Diplomaattisia suhteita koskeva Wienin yleissopimus Finlex, finlex.fi. Viitattu 28.6.2021.
  3. ↑ Jaana Laitinen: Diplomaattikunnan vanhin lähtee takaisin kotiin (tilaajille) hs.fi. 7.12.2005. Viitattu 28.6.2021.
  4. ↑ Kerstin Kronvall: Venäjän suurlähettiläs Ylelle Suomen Nato-keskustelusta: "Venäjällä ei voi olla vapaata rajaa Naton kanssa" 27.3.2017. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 28.6.2021.
  5. ↑ Markku Uhari: Niinistö heitti diplomaattien kanssa huulta säästä: "Jotkut autothan ovat aivan lumen peitossa" aamulehti.fi. 1.2.2018. Viitattu 28.6.2021.

Aiheesta muualla

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot