Nykymaailmassa Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto:stä on tullut yhä enemmän yhteiskunnan kiinnostava aihe. Teknologian nopean kehityksen myötä Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto:n merkitys on noussut johtavaan rooliin monilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla. Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto on ollut keskustelun ja analyysin kohteena eri piireissä sen vaikutuksista talouteen aina populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa, tarkastelemme sen vaikutusta eri aloilla ja sen roolia tulevaisuuden muovaamisessa.
Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto on kansallispuisto Opplandin, Møren ja Romsdalin sekä Etelä-Trøndelagin läänien alueella Norjassa. Puisto on perustettu 1974. Kansallispuisto kattaa laajoja alueita Dovrefjellin vuoristosta. Kansallispuiston pinta-ala on 1 693 km². Ympäröivät muut suojelualueet mukaan luettuna suojelualueen pinta-ala on 4 367 km². Se on yksi suurimmista yhtenäisistä suojelualueista manner-Norjassa.
Alueen huomattavimmat vuoret ovat Snøhetta (2 286 metriä merenpinnasta), Storskrymten (1 985 m) ja Storkalken (1 880 m). Alueelle on 1930-luvulla siirretty amerikkalaisia myskihärkiä, joista on kehittynyt elinvoimainen kanta.