Drakon Ateenalainen
Tässä artikkelissa tutkimme Drakon Ateenalainen:n kiehtovaa maailmaa. Sukellamme Drakon Ateenalainen:n tärkeimpiin aspekteihin sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Analysoimme sen vaikutuksia yhteiskuntaan, sen kehitystä ajan myötä ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Yksityiskohtaisen ja kriittisen tarkastelun avulla yritämme selvittää Drakon Ateenalainen:tä ympäröivät mysteerit ja tarjota lukijalle täydellisen ja rikastuttavan näkökulman tähän aiheeseen.
| Drakon | |
|---|---|
| Δράκων | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 600-luku eaa. Ateena |
| Kuollut | 600-luku eaa.(?) Aigina |
| Muut tiedot | |
| Aktiivisena | 621 eaa. |
|
|
|
Drakon (m.kreik. Δράκων, Drakōn, lat. Draco; 600-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen valtiomies, joka oli kotoisin Ateenasta ja sääti kaupungille uudet lait. Myöhemmin Drakonin lakeja pidettiin liian ankarina, ja siksi hänen nimestään on johdettu sana drakoninen, joka viittaa sinänsä perusteltuun, mutta tarpeettoman julmaan tai epäinhimilliseen asiaan.
Elämä
Drakon sai tehtäväkseen säätää Ateenalle uudet lait Aristaikhmoksen ollessa arkonttina. Antiikin lähteet ajoittavat tämän 39. olympiadin neljänteen vuoteen eli 621 eaa. Drakonistä itsestään ei tiedetä juuri mitään. Myöskään hänen tehtävänsä taustaa ei tunneta. Yleensä Drakonin sanotaan olleen ensimmäinen, joka olisi kirjoittanut Ateenan lait ylös. Aristoteles kuitenkin sanoo, että kuuden thesmothetain virka olisi perustettu jo 683 eaa. lakien ylöskirjoittamiseksi. Siksi on ehdottu, että Drakonin lait olisivat olleet joko ensimmäinen kaikenkattava lakikokoelma kaupungissa, tai lakiuudistus jonkin kriisin vuoksi. Usein katsotaan, että ateenalaiset olisivat vaatineet lakien kirjoittamista ylös, jotta ne olisivat pysyviä ja kaikille samat, sen sijaan, että lait perustuivat varhaisempien aikojen tapaan vain perinteisiin käytäntöihin, joita eupatridit eli ylimystö valvoi.
Suda kertoo, että Drakon olisi kuollut Aiginassa tukehtumalla, koska hänen päälleen heitettiin teatterissa niin paljon hattuja ja viittoja, mikä oli yleinen tapa osoittaa henkilölle kunnioitusta. Demosthenes sanoo, että hänen aikanaan Drakonia ja myöhempää lainsäätäjää Solonia arvostettiin hyvien lakiensa vuoksi.
Lait
Drakonin lakeihin viitattiin nimityksellä desmoi (δεσμοί), erotuksena myöhemmistä Solonin laeista, joista käytettiin nimitystä nomoi (νόμοί). Laeissaan Drakon määräsi kuolemanrangaistuksen lähes kaikista rikoksista, yhtä lailla näpistyksistä, pyhäinhävistyksistä kuin murhistakin. Lakien ankaruuden vuoksi Herodikos ja Demades huomauttivat, etteivät hänen lakinsa olleet ihmisen vaan lohikäärmeen (δράκων, drakōn) säätämiä, ja ettei niitä ollut kirjoittu musteella vaan verellä. Drakonin kerrotaan itse puolustaneen ankaruuttaan sanomalla, että pienetkin rikkomukset ansaitsivat kuoleman, eikä hän tuntenut mitään sitä suurempaa rangaistusta suurille rikoksille.
Vaikka lait olivat hyvin ankaria, ne oli kuitenkin tarkoitettu oikeudenmukaisiksi. Drakon olikin ensimmäinen, joka teki eron tahallisen murhan ja tahattoman kuolemantuottamuksen välillä. Julius Pollux sanoo, että Drakon teki efetai-oikeudesta istuimen, johon voitiin vedota tahattoman kuolemantuottamuksen tapauksissa, sen sijaan että asia olisi käsitelty murhana areiopagissa. Aiskhines kuvaa, että Drakon pyrki laeillaan ohjaamaan lasten kasvatusta pienestä pitäen.
Aristoteles sanoo, ettei Drakon muuttanut laeillaan Ateenan valtiomuotoa, ja että ainoa huomionarvoinen seikka Drakonin laeissa oli niiden ankaruus. Aristoteleen nimiin laitetussa Ateenan valtiomuodossa kuvataan ”Drakonin valtiomuoto”, mutta sitä pidetään myöhempänä muutoksena tekstiin.
Solon sääti uudet lait noin vuonna 594 eaa., jolloin suurin osa Drakonin laeista jäi pois käytöstä. Andokides kuitenkin kertoo, että osa laeista oli edelleen voimassa vielä peloponnesolaissodan lopulla. Voimassa olivat ainakin laki, joka määräsi murhasta kuolemantuomion (vaikkakaan se ei ole yksin Drakonille ominainen periaate) sekä laki, joka salli aviomiehen surmata aviorikoksesta itse teossa kiinnijääneen.
Pausanias ja Suda mainitsevat thasoslaisten Drakonin lakeihin tekemän lisäyksen, joka määräsi, että kaikki elottomat asiat, jotka olivat aiheuttaneet ihmisen kuoleman, tuli heittää pois maasta.
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Smith, William: ”Dracon (1)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Draco Encyclopaedia Britannica. Viitattu 4.9.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Aristoteles: Ateenan valtiomuoto 4.
- ↑ Suda, Δράκων, περιαγειρόμενοι.
- ↑ Demosthenes: Timokratesta vastaan (Contra Timocrates) s. 765.
- ↑ Andokides: Mysteereistä (De mysteriis) s. 11; Aelianus: Varia historia 8.10; Perizon. ad loc.; Menag. ad Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 1.53.
- ↑ Aristoteles: Retoriikka 2.23.29; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Solon 17; Aulus Gellius: Attikan yöt 11.18.
- ↑ Julius Pollux (Iulios Polydeukes): Onomastikon 8.125.
- ↑ Aiskhines: Timarkhosta vastaan (Contra Timarchus) 6–7 (kreik.) (engl. käännös).
- ↑ Aristoteles: Politiikka II.
- ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Solon 17; Aulus Gellius: Attikan yöt 11.18.
- ↑ Andokides: Mysteereistä (De mysteriis) s. 11.
- ↑ Lysias: Eratostheneen murhasta s. 94; Pausanias: Kreikan kuvaus 9.36; Athenaios: Deipnosofistai XIII s. 569d.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 6.11; Suda, Νίκων.
| ||||||||||||||
