Nykymaailmassa Družba:stä on tullut toistuva kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Ilmestymisestään lähtien Družba on herättänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion, ja se on luonut monenlaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Kautta historian Družba:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli eri alueilla ja se on vaikuttanut sosiaalisiin, kulttuurisiin, poliittisiin ja taloudellisiin näkökohtiin. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Družba:n vaikutusta ja merkitystä, analysoimme sen eri puolia ja selvitämme sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassamme.
Družba (ven. Дру́жба, suomeksi ”Ystävyys”) on Venäjältä Eurooppaan johtavien öljyputkien verkosto.lähde? Se rakennettiin 1960-luvulla siirtämään raakaöljyä Volgan ja Uralin alueen öljyntuotantoalueelta SEV:iin kuuluneisiin Unkariin, Tšekkoslovakiaan, Puolaan ja DDR:ään.
Öljyjohto kulkee Tatarstanin Almetjevskista Samaran ja Brjanskin kautta Valko-Venäjän Mazyriin, jossa se jakautuu kahdeksi haaraksi. Pohjoinen haara johtaa Puolaan ja Saksaan, eteläinen haara Ukrainaan, Slovakiaan, Tšekkiin ja Unkariin. Brjanskin alueen Unetšasta lähtee sekä sivuputki Valko-Venäjän pohjoisosiin, Latviaan ja Liettuaan. Tästä on käytössä nykyisin vain osuus Navapolatskiin Naftan-jalostamolle saakka.lähde?
Putkiston yhteispituus on 8 900 kilometriä, josta 3 900 sijaitsee Venäjän alueella. Pumppuasemia on 46 ja välipumppuasemia 38. Vuosittain putkiston kautta viedään Eurooppaan 66,5 miljoonaa tonnia öljyä, josta 49,8 miljoonaa tonnia kulkee pohjoisen haaran kautta.lähde?
Venäjän osuuden putkistosta omistaa koko maan öljynsiirtoputkistoista vastaava Transneft-pörssiyhtiö tytäryrityksensä (OAO MN Druzhba) kautta.
Valko-Venäjän eteläosan poikki kulkevasta öljyputken osuudesta vastaa yritys nimeltä Gomeltransneft Družba. Valko-Venäjän pohjoisosaan Navapolatskiin johtava sivuhaara on puolestaan pienemmän Polotsktransneft Družba -yhtiön vastuulla.
Uuden BTS-2 öljynsiirtoputken on määrä johtaa osa tähän saakka Družban kautta virranneesta öljystä Venäjän omaan Suomenlahden vientisatamaan Ust Lugaan.