Drumliini
_ Nykymaailmassa Drumliini:llä on keskeinen rooli yhteiskunnassamme. Sen merkitys kattaa laajan kirjon näkökohtia henkilökohtaisesta alasta ammatilliseen piiriin, mukaan lukien sosiaalinen ja kulttuurinen ala. Drumliini:stä on tullut yhä useammin kiinnostuksen ja keskustelun aihe eri piireissä, koska sen vaikutus ulottuu monille elämämme alueille. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Drumliini:n vaikutuksia ja merkityksellisyyttä analysoimalla sen eri puolia ja sen yhteyttä niinkin monimuotoisiin näkökohtiin kuin tekniikka, politiikka, talous, psykologia ja kulttuuri. Tämän tutkimuksen avulla pystymme ymmärtämään paremmin Drumliini:n merkityksen ja vaikutuksen nykymaailmassamme.
Drumliini eli moreeniselänne on jääkauden muodostama pitkänomainen moreenista muodostuva maastonkohouma. Drumliinit syntyivät jäätiköiden edetessä.
Drumliinit voivat olla useita kilometrejä pitkiä. Niillä on usein kalliosydän.
Drumliinit ovat yleinen pinnanmuoto myös Suomessa, ja niitä voi esiintyä joko yksittäin tai laajoina kenttinä. Muun muassa monet Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun korkeat, luode–kaakko-suuntaiset mäet ovat drumliineja, ja muodoltaan virtaviivaisia drumliinimäkiä esiintyy yleisesti myös eteläisessä ja läntisessä Suomessa.
Drumliinien synty
Drumliinien synnystä on ollut monia teorioita. Drumliinien synnystä on esitetty ainakin kolme käsitystä, joiden mukaan synnyn on aiheuttanut 1) este, 2) liian suuri pohjamoreenilasti tai se, että 3) drumliinit olisivat muuntuneet aikaisemmista kasautumista, esimerkiksi reunamoreeneista. Yleensä uskotaan, että drumliinit ovat syntyneet mannerjäätikön alle, kun jäätikön kuljettamaa moreenia on kerrostunut esimerkiksi kiven, kallion tai vanhan harjun ympärille ja taakse. Muodoltaan virtaviivainen drumliini muistuttaa hieman pituussuuntaan halkaistua kananmunaa tai sikaria, jossa näkyy tylppä ja terävä pää. Drumliinin pitkä halkaisija on lähes jäätikön virtauksen suuntainen. Tylppä, jäätikön tulosuuntaan osoittava pää on yleensä jyrkempi. Menosuuntaan jatkuu asteittain madaltuva "moreenihäntä", joka voi haarautua. Joidenkin drumliinien pinnassa on vakomaisia painumia. Tylppä pää voi olla poispäin viettävän suojasivunkin puolella tai drumliini voi olla molempiin suuntiin asteittain madaltuva. Drumliinilla on kallio- tai moreeniydin. Joidenkin drumliinien arvellaan jossain vaiheessa muokkautuneen jäätikön railossa olevan veden vaikutuksesta. Drumliineja esiintyy runsaspohjamoreenisilla, melko tasaisilla alueilla.
Drumliinien muotoja
Drumliiniparvet voivat olla lievästi viuhkaantuvia kymmenien tuhansien drumliinien kenttiä. Drumliinit ovat yleensä useita satoja metriä pitkiä ja 5–10 metrin korkuisia.
Suurimmat drumliinit ovat 90–120 metriä korkeita, 2–7 kilometriä pitkiä ja 0,5–2 kilometriä leveitä.
Suomessa on drumliinikenttiä muun muassa Pieksämäen lähistöllä sekä muualla Savossa. Kuusamossa on myös vakoutuneita drumliineja, kuten muuallakin Koillismaalla. Pre-cragit eli vastasivun drumliinit ovat sellaisia, joiden kalliosydän on takana. Näiden uskotaan olevan kuluneita drumliineja.
Suomen ja tiettävästi koko Euroopan suurin drumliini on Haukivuorella Etelä-Savossa sijaitseva Saksalanharju.
Lähteet
- ↑ Marjatta Koivisto: ”Moreenimuodostumat”, Jääkaudet, s. 130–131. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3.
- ↑ Drumliinit Metsähallitus. Viitattu 12.12.2014.
- ↑ Marjatta Koivisto: ”Moreenimuodostumat”, Jääkaudet, s. 133–134. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3.