Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Dyrøy:n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja sen mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Alkuvaiheestaan nykyiseen tilaan Dyrøy on ollut ratkaisevassa roolissa monilla ihmiselämän osa-alueilla, ja on tärkeää ymmärtää sen merkitys, jotta voimme ymmärtää paremmin ympärillämme olevaa maailmaa. Tämän artikkelin aikana tarkastelemme Dyrøy:tä eri näkökulmista ja tarjoamme yksityiskohtaisen analyysin sen vaikutuksista nykymaailmassa. Valmistaudu lähtemään tutkimusmatkalle ja oppimaan Dyrøy:stä!
Dyrøy kommune | |||
---|---|---|---|
|
|||
Sijainti | |||
Lääni | Tromssan lääni | ||
Perustamisvuosi | 1886 | ||
Pinta-ala | 289 km² | ||
– maa | 277 km² | ||
Väkiluku | 1 068 (1.1.2022) | ||
– väestötiheys | 3,9 as./km² | ||
Kunnanjohtaja | Marit Alvg Espenes (Ap, 2015) | ||
Aiheesta muualla | |||
www.dyroy.kommune.no |
Dyrøy on Norjan kunta Tromssan läänissä. Sen rajanaapureita ovat koillisessa Sørreisa ja etelässä Salangen. Koillisessa kunnan vesialue rajoittuu Senjan saareen. Kunta koostuu Dyrøyan saaresta (53 km²) sekä itäosan mannermaa-alueesta.
Kunnan väkiluku on laskenut Toisen maailmansodan jälkeen. Asutus on hajautunut tasaisesti rannikkoalueille, sekä mannermaan puolella etelä-pohjoissuuntaiseen Bjørkebakkdalenin laaksoon ja Langbakkalle. Kunnassa ei ole taajamia - hallintokeskus on Brøstadbotnin kylässä mannermaalla. Vuoden 2022 alussa kunnassa oli 1 068 asukasta.