Eduskunnan kirjasto

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Eduskunnan kirjasto:n kiehtovaan maailmaan. Puhummepa sitten Eduskunnan kirjasto:n elämästä, Eduskunnan kirjasto:een liittyvästä oleellisesta tapahtumasta tai Eduskunnan kirjasto:n vaikutuksesta tämän päivän yhteiskuntaan, tämä aihe ansaitsee syvällisen tarkastelun. Seuraavilla riveillä analysoimme erilaisia ​​näkökohtia, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää Eduskunnan kirjasto:n tärkeyttä ja sen vaikutuksia eri alueilla. Se on epäilemättä jännittävä aihe, joka herättää kiinnostuksen monenlaisissa ihmisissä, joten meidän ei pidä aliarvioida sen merkitystä nykyään.

Eduskunnan kirjasto
Eduskunnan kirjasto
Eduskunnan kirjasto
Sijainti Helsinki
Perustettu 1872
Eduskunnan kirjaston sisäänkäynti.

Eduskunnan kirjasto on eduskunnassa toimiva kaikille avoin eduskuntatiedon, oikeudellisen tiedon ja yhteiskuntatiedon erikoiskirjasto. Se hankkii kokoelmaansa eduskuntatyössä tarvittavaa kirjallisuutta ja muuta aineistoa sekä välittää tietoa eduskunnasta ja sen päätöksistä, laeista, oikeudesta ja yhteiskunnasta. Kirjasto on perustettu vuonna 1872, ja se on ollut kaikille avoin vuodesta 1913.

Kokoelmat

Kirjaston kokoelmiin kuuluu noin 530 000 nidettä ja lehtiä kirjastoon tulee noin 550. Aineisto on haettavissa Selma-kokoelmatietokannasta sekä Finnasta. Suurin osa aineistosta on lainattavaa. Kirjaston aineistoa voi pyytää kaukolainaksi omaan lähikirjastoonsa. Kirjasto on muun muassa Euroopan unionin, Euroopan neuvoston ja YK:n tallekirjasto. Kirjastosta löytyy esimerkiksi muiden maiden parlamenttiasiakirjoja, säädöskokoelmia, lakikirjoja ja tuomioistuinten ratkaisukokoelmia.

Kirjaston verkkosivuille on koottu kirjaston tietoasiantuntijoiden valitsemia luotettavia eduskuntatiedon, oikeudellisen tiedon ja yhteiskuntatiedon verkkolähteitä Suomesta ja maailmalta. Verkkosivuilla on muun muassa Kotimaisen oikeuskirjallisuuden haku, johon on koottu tietoa Suomea koskevista, Suomessa julkaistuista tai suomalaisten kirjoittamista oikeustieteellisistä kirjoista ja artikkeleista vuodesta 1982 lähtien.

Kirjaston tiloissa järjestetään säännöllisesti avoimia asiakaskoulutuksia kirjaston edustamilta tiedonaloilta, luentoja ja näyttelyitä.

Kirjaston yhteydessä toimivaan Eduskunnan arkistoon on talletettu eduskunnan alkuperäisasiakirjat säätyvaltiopäivistä lähtien.

Kirjaston johtajat

Kirjaston johtajina ovat toimineet seuraavat henkilöt:

Kirjaston hallitus

Kirjaston hallituksessa 31.12.2021 asti toimineet;

Kansanedustajajäsenet
Asiantuntijajäsenet
  • Kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen (varajäsenenään johtava asiantuntija Leena Palmén )
Henkilökuntajäsenet

Verkkopalveluasiantuntija Jani Stenvall (varajäsenenään tietoasiantuntija Sari Koski)

Lähteet

  1. Eduskunnan kirjasto: Kirjaston historia
  2. Eduskunnan kirjasto: Tilastotietoja (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Luettelo kirjastoon vuonna 2018 tulevista aikakaus- ja sanomalehdistä Eduskunnan kirjasto. Viitattu 26.3.2018.
  4. a b Eduskunnan kirjaston johtajien esittelyt www.eduskunta.fi. Viitattu 8.3.2018.
  5. Kirjastonjohtaja Sari Pajulalle hopeinen Henrik Schauman -mitali www.eduskunta.fi. 16.5.2017. Viitattu 8.3.2018.
  6. Antti Virrankoski nimitetty Eduskunnan kirjaston johtajaksi www.eduskunta.fi. 30.11.2017. Viitattu 8.3.2018.
  7. a b c d Toimielimet Eduskunta. Viitattu 28.6.2019.

Aiheesta muualla