Eetu A. Alha
Nykymaailmassa Eetu A. Alha on ollut jatkuvan keskustelun ja kiinnostuksen aihe. Eetu A. Alha on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena joko yhteiskuntavaikutuksensa, nykypäivän merkityksensä tai päivittäiseen elämäämme kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Alkuperäistään tämän päivän kehitykseen Eetu A. Alha on ollut aihe, joka on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Tässä artikkelissa tutkimme Eetu A. Alha:n monia puolia ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa sekä sen merkitystä tulevaisuudessa.
Edvard (Eetu) Adiel Alha (ent. Ahlman; 8. syyskuuta 1873 Pihlajavesi – 10. maaliskuuta 1926 Tampere) oli suomalainen klassisten kielten maisteri ja Aamulehden päätoimittaja.
Eetu Alhan vanhemmat olivat Pihlajaveden kanttori Konstantin Sebastian Ahlman ja Charlotta Natalia Norrlin. Hän vietti lapsuutensa Vesilahdella ja pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta 1893. Alha opiskeli kieliä Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1902 sekä maisteriksi 1907. Opiskeluaikanaan Alha oli mukana Suomalaisen Nuijan ja osakuntien toiminnassa.
Alha oli latinan ja suomen kielen vt. kollegana Hämeenlinnan lyseossa 1904–1906, historian ja latinan kielen opettajana Turun suomalaisessa yhteiskoulussa 1909–1914 ja latinan kielen opettajana Tampereen lyseossa vuodesta 1914 alkaen. Hän oli toimitusharjoittelijana Uudessa Suomettaressa, Hämeen Sanomien päätoimittajana 1905–1909 ja Aamulehden päätoimittajana vuosina 1913–1926. Hän kirjoitti myös pakinoita Aamulehteen nimimerkillä Aatu.
Alha toimi aktiivisesti kunnallispolitiikassa ja kokoomuspuolueessa. Hän oli Pirkanmaan Kokoomuksen puheenjohtajana vuosina 1920–1922 ja hän toimi myös presidentin valitsijamiehenä vuoden 1925 presidentinvaaleissa. Alha oli Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenenä vuodesta 1923 alkaen.
Eetu Alha oli vuodesta 1904 lähtien naimisissa Olga Reposen kanssa. Heillä oli seitsemän lasta, joista toiseksi nuorin oli professori Antti Alha.
Toiseksi vanhin, sanomalehtimies Aatto Edvard (s. 1906), kaatui 23. joulukuuta 1939 Kuolemajärven Hatjalahdella.
Eetu Alha on haudattu Vesilahden hautausmaalle. Eetu Alhan veli oli Rengon kirkkoherra, rovasti Konstantin (Kosti) Alha (1864–1927).
Suomennoksia
- Anders Wide : Kylvyt ja kotivoimistelu ; tekijän luvalla toisesta ruotsalaisesta painoksesta suomentanut E. A. A. Karisto 1908
Lähteet
- Koskesta voimaa – kaksi valtalehteä
- Pirkanmaan Kokoomuksen puheenjohtajat (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d Eetu Alha, Uusi Suomi, 11.03.1926, nro 58, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
- ↑ Helsingin yliopiston sankarivainajamatrikkeli, osa A-J
- ↑ Mirjami Päivärinta - Hannu Päivärinta : Vesilahden hautausmaa
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Konstantin (Kosti) Alha
Aiheesta muualla
|
